KAIKKI ALKOI 11.8.1912 Tampereen Palokunnantalolta, kun maakauppiaat perustivat kaupan alan epäkohtien korjaamiseksi oman liiton, Suomen Maakauppiasliiton. Eri puolilta Suomea saapunut satapäinen osallistujajoukko hyväksyi liitolle kaukonäköisen kymmenkohtaisen tavoiteohjelman. Osansa ohjelmassa saivat lainsäädäntöön, verotukseen ja sääntelyyn haetut muutokset, kuten myös kauppiaiden osaamisen kehittäminen ja suhdetoiminta.
Liiton perustehtävät ovat kestäneet aikaa yllättävänkin hyvin, sanoo K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg.
– Alusta alkaen ymmärrettiin, että yhdessä olemme vahvempia, Hertsberg sanoo. Hänen mielestään K-kauppiasliiton ja K-kauppiaiden 110-vuotinen menestystarina kiteytyy yhteistyöhön ja kaikkia hyödyttävään työnjakoon. On tunnistettu asiat, jotka kussakin ajassa ovat tehokkainta tuottaa keskitetysti ja toisaalta ne elementit, joissa kauppiasyrittäjyys ja paikallinen toiminta tuovat kilpailuetua.
”Alusta alkaen ymmärrettiin, että yhdessä olemme vahvempia.”
– K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg
Vuosikymmenten myötä kauppiaiden yhteistyö tiivistyi. Liitto alkoi tarjota kauppiaille tukipalveluita kuten myyntikursseja ja kirjanpitoneuvontaa, ja kauppiaat perustivat ahkerasti alueellisia tukkukauppoja.
MERKITTÄVÄ KÄÄNNEKOHTA koitti 1940-luvun alussa, kun talvisodan ja Moskovan rauhan jälkimainingeissa kauppiaiden neljä tukkuliikettä yhdistyi Kesko Oy:ksi ja nykyisen K-ryhmän perustukset valettiin. Alueellisten tukkukauppojen yhdistymisestä oli neuvoteltu vuosikausia. Vasta talvisodan tuomat muutokset taloudessa ja rajan toiselle puolelle jäänyt mittava kauppatoiminta aiheuttivat akuutin tilanteen, jossa suunnitelmat nytkähtivät eteenpäin.
– Sen ajan tilannetta on vaikea kuvitella, ja paineiden mittakaava on ollut omaa luokkaansa. Olemme kuitenkin myös koronapandemian aikana nähneet, kuinka kriisi nopeuttaa kehitystä, kuten esimerkiksi kaupan digitalisaatiota ja verkkokauppaa. Ja se myös tiivisti yhteistyötä K-ryhmässä. Kun tilanne on vaikea, pienet erimielisyydet siirretään syrjään ja keskitytään hakemaan ratkaisuja yhdessä, Hertsberg sanoo.
Keskon perustamiseen liittyi aikanaan myös epäilyjä: toisiko se kauppiaille aitoja etuja hankintoihin? Hertsberg toteaa päätöksen olleen kaukaa viisas: yhden suuryhtiön avulla koottiin ostovoimaa ja parannettiin neuvotteluasemia sekä tehostettiin toimintaa. Sotien jälkeen K-ryhmästä muodostui yhtenäinen toimija, joka pystyi taistelemaan markkinoista aiempaa vahvempana.
JO VARHAISISTA VUOSISTA lähtien K on tunnettu laadun ja asiakaslähtöisyyden tunnuksena. Vuonna 1947 K-kilvet kiinnitettiin 4 000 kauppiasyrittäjän myymälän ikkunoihin ikään kuin laadun takeeksi, ja yhteisen K:n alla toteutetut mainoskampanjat yleistyivät. Hertsberg korostaa pyrkimyksen korkeatasoiseen laatuun olleen mukana K-kauppiaiden historiassa alusta asti.
– Hyvä laatu ja asiakkaiden palvelu ovat kauppiaille aina kunnia-asioita. Samaan tapaan kuin parhaissa ravintoloissa omistaja vastaa laadusta, on K-kauppias oman kauppansa laadun takaaja.
Laatu ei synny itsestään, vaan se vaatii osaamista. K-ryhmässä on panostettu niin myyjien kuin kauppiaidenkin osaamisen kehittämiseen määrätietoisesti. Vuonna 1951 Espoon Siikajärvelle perustettu, myöhemmin K-instituuttina tunnettu Vähittäiskauppiasopisto oli uraa uurtava hanke. Se oli jatkumoa aiempina vuosikymmeninä perustetuille Myynti- ja mainoskoululle sekä kauppiaille ja liikeapulaisille käytännöllisiä kursseja tarjonneelle kirjeopistolle.
– K-ryhmässä nähtiin jo varhain koulutuksen merkitys liiketoiminnan kehittämisessä ja liiketaloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kun halutaan kilpailla laadulla ja saavuttaa strategisia läpimurtoja, siihen on annettava myös valmiudet, Hertsberg toteaa.
– Kasvu ja menestyminen ovat kautta aikojen edellyttäneet uuden oppimista ja jatkuvaa uudistumista. Koulutuksen tuomaa osaamista tarvitaan tänäkin päivänä, jotta pysymme alan edelläkävijöinä. Se, millä tavoin osaamista tuotetaan, on luonnollisesti muuttunut. Nykyään K-kauppojen koulutustarjonta löytyy K-Academyn nettiportaalista ja koulutusta toteutetaan niin etä- kuin lähivalmennuksena että verkossa.
K:N HISTORIASSA KESKEISTÄ roolia on näytellyt yhteisöllisyys. – Kauppiaiden vertaisverkoston voima on ollut valtava. Kukaan ei ymmärrä K-kauppiasta yhtä hyvin kuin toinen K-kauppias. Kauppiaat saavat toisiltaan vahvaa tukea, sparrausta ja ymmärrystä. K-kauppiasyhteisö kannustaa ja kirittää.
Hertsberg haluaa nostaa esiin myös keskolaisten ja kauppiaiden välisen yhteistyön, joka K-ryhmän toimintamallissa näkyy konkreettisesti arjessa, ei vain juhlapuheissa. – Kynnykset on tässä tärkeää pitää jatkossakin matalina, ettei menetetä herkkyyttä ja aitoa vuorovaikutusta sen suhteen, mitä kauppojen eturintamassa tarvitaan.
KAUPPIAITTEN PERUSTAMA JA OMISTAMA KESKO päätettiin viedä pörssiin 1960. Suomi kaupungistui kovaa vauhtia, lähiöitä rakennettiin ja tekniikka kehittyi, mikä tarkoitti myös kaupalle uutta aikakautta.
– Keskon vieminen pörssiin toi uudessa tilanteessa tarvittavia pääomia kauppapaikkaverkoston ja logistiikan voimakkaaseen kehittämiseen sekä yhtenäisen K-markkinointijärjestelmän rakentamiseen. K-ryhmässä lähdettiin suomalaisten yritysten etujoukoissa panostamaan myös automaattiseen tietojenkäsittelyyn, tuon ajan digitalisaatioon, Hertsberg kertoo.
K-ryhmä on elänyt aina ajassa. Esimerkiksi 1970-luvulla kaupungistuminen ja autoistuminen johti kaupan suuryksiköiden ja Citymarket-ketjun syntyyn. Hertsberg kertoo suurten, osin Keskon operoimien Citymarketien herättäneen kauppiaissa aikanaan kritiikkiä, mutta asiakkaat ottivat uuden konseptin hyvin vastaan ja aika on osoittanut mallin kilpailukykyiseksi.
1990-LUVULLA Suomessa alettiin valmistautua EU-jäsenyyteen. Uusi kilpailulaki ja kiristynyt kilpailutilanne johtivat siihen, että K-ryhmässä lähdettiin siirtymään asteittain kohti ketjumaista toimintaa. K-ryhmän erikoiskaupat olivat toimineet ketjuissa jo alusta alkaen, mutta nyt myös päivittäistavarakaupat ryhmiteltiin kaupallisiin ketjuihin, joita olivat K-citymarket, K-supermarket, K-market, K-lähikauppa ja K-extra. Liiketoimintamallin uudistukset tarkoittivat muutoksia myös liitossa. Piirit ja niiden kauppiastoimikunnat lakkautettiin ja tilalle perustettiin eri tavara-alojen toimialayhdistykset sekä valtakunnalliset ketjujohtokunnat.
– Kauppojen valikoimat, hinnoittelu, palvelutaso ja muut tekijät vaihtelivat niin merkittävästi, että esimerkiksi yhteistä markkinointia oli vaikea toteuttaa. Vanha toimintamalli ei enää vastannut muuttuneisiin tarpeisiin. Viimeistään EU:n kilpailuoikeudelliset periaatteet olisivat estäneet kauppiaiden välisen kaupallisen yhteistyön, Hertsberg sanoo.
2000-luvun alussa ketjutoimintaa tiivistettiin niin kutsutun K2-ketju-uudistuksen myötä. Kyse oli suuresta, periaatteellisesta muutoksesta. Ketjujen operatiivinen ohjausvastuu määriteltiin Keskolle, jonka tuli kuitenkin kuulla kauppiaita ketjua koskevissa strategisissa ja pitkän tähtäyksen asioissa. Jokaiselle ketjulle perustettiin neuvoa antavaksi toimielimeksi oma, kauppiaista koostuva ketjun johtokunta. Kauppiaiden ja Keskon kaupallisesta yhteistyöstä sovittiin ketjusopimuksella, jossa määriteltiin ketjun toimintamalli ja osapuolten vastuut. Vaikka ketjumalli on osoittautunut periaatteiltaan toimivaksi, oli muutos mullistava. Se otti Hertsbergin mukaan aikanaan koville ja herätti vastustusta. Ketjutoimintamalli on kuitenkin mahdollistanut nykyisten tieto- ja tavaravirtojen optimoinnissa käytettävien tietojärjestelmien rakentamisen, jotka ovat välttämättömiä K-ryhmän nykyiselle tehokkuudelle ja kilpailukyvylle.
– Helppohan se on jälkikäteen sanoa, mutta tuo uudistusprosessi opetti sen, että asiat on parasta valmistella hyvissä ajoin ja laajassa yhteistyössä. Suurissa muutoksissa on tärkeää, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi, toimintamalleja viilataan yhdessä eikä kukaan koe tulevansa yllätetyksi omassa liike- toiminnassaan.
MAAILMA JA KAUPAN ALA ovat ehtineet mullistua myös viimeisen vuosikymmen aikana. Hertsberg haluaa nostaa lähihistoriasta esiin Keskon uuden kasvustrategian vuodelta 2015.
– Strategiassa tehtiin selkeitä valintoja, missä halutaan kasvaa, mistä luovutaan ja mikä on kauppiaan rooli. Kauaskantoiset valinnat, kuten keskittyminen kolmeen päätoimialaan sekä panostukset digikehitykseen ja kauppojen omiin liikeideoihin, ovat kantaneet hedelmää. Erityisen hienoa on ollut seurata, miten määrätietoisesti strategiaa on toteutettu.
– Ketjutoiminnan kankeista alkuvaiheista on päästy aitoon yhteistyöhön. Nyt toimitaan yhä enemmän K-ryhmänä, yhteisiä ratkaisuja hakien. Myös K-kauppiasyrittäjyys on uudelleen K-ryhmän toiminnan keskiössä.
PYSYVÄÄ ON OLLUT MYÖS K-kauppiasyrittäjyyttä kohtaan tunnettu kiinnostus. Valmennuksiin on jatkuvasti enemmän tunkua kuin voidaan ottaa sisään.
– On hienoa, että meillä on sukuja joissa kauppiuus voi olla veressä jo viidennessä sukupolvessa. Samalla on yhtä tärkeää, että saamme jatkuvasti uusia, vereksiä voimia mukaan – kauppiaaksi voi kasvaa myös oman kiinnostuksen ja motivaation kautta. Pidän tärkeänä sitä, että Keskon kauppapaikat eivät periydy seuraavalle polvelle, vaan jokaisen kauppiaan on annettava omat näyttönsä, jotka ratkaisevat kauppiasvalinnan, Hertsberg sanoo.
K-ryhmän tarina on suomalaisen kaupan menestystarina. Keskon, K-kauppiasliiton ja K-kauppiaiden muodostama K-ryhmä on nykypäivänä kaupan alan suurin toimija maassamme ja Pohjoismaissakin kolmen kärjessä. Suomessa K-Rauta- ja Intersport-ketjut ovat alansa markkinajohtajia, ja päivittäistavarakaupassa K-kauppiaiden rooli koko elintarvikeketjussa ja suomalaisen ruokakaupan kehittämisessä on vertaansa vailla.
Uusia muutosvoimia kaupankäyntiin tuo voimakkaasti kasvanut globaali kilpailu. Kuten Tampereella vuonna 1912, niin myös nyt vuonna 2022 on jälleen syytä nostaa esiin kauppiaiden toimintaedellytykset.
– Ulkomaisen kilpailun entisestään lisääntyessä on tärkeää varmistaa, että suomalaisella kaupalla on samat toimintaedellytykset ja mahdollisuudet kuin monikansallisilla kilpailijoilla. Meillä on monenlaisia velvoitteita, ja ehkä hyvä niin, mutta niiden täytyy koskea myös ulkomaisia toimijoita. Muun muassa tämän eteen teemme liitossa töitä jatkossakin, Hertsberg sanoo.
- 1912 Suomen Maakauppiasliitto perustetaan
- 1918 Suomen Kaupunkien Vähittäiskauppiasliitto perustetaan
- 1921 Em. liitot yhdistyvät Suomen Vähittäiskauppiasliitoksi
- 1968 Sääntöuudistus: liitosta vain Kesko Oy:n osakaskuntaan kuuluvien kauppiaiden järjestö
- 1995 Suomen Vähittäiskauppiasliiton nimeksi K-kauppiasliitto
> Tutustu K-kauppiasliiton ja K-kauppiuuden historiaan K-kauppiaat 110 -sivustolla.
Lue koko juttu 19.8.2022 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
