Pesiksestä pelisilmää kaupan työhön

Jaa

Kassamyyjinä K-Supermarket Kanuunassa ahertavat Petra ja Silja Pakkanen pelaavat naisten ykköspesistä Haminan Palloilijoiden edustusjoukkueessa. ”Pesis on antanut kavereita, jaksamista, sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä. Oli erityisen hieno hetki, kun joukkueemme nousi viime kesänä monen vuoden yritysten jälkeen ykköspesikseen”, siskokset kertovat.

Kesät pesiskouluissa innostivat Pakkasen siskokset Petran (21) ja Siljan (18) jo nuorina monipuolisen lajin pariin. Petra on ulkopelissä ykkösvahti, sisäpelissä vaihtaja. Silja on ulkopelissä sieppari, sisäpelissä kotiuttaja. Joukkueessa on 15 pelaajaa ja neljä valmentajaa. 15–30-vuotiaat pelaajat ovat pääosin koululaisia ja opiskelijoita, mutta joukossa on superpesistäkin pelanneita.

– Pesäpallossa saa juosta, heittää ja lyödä, ja koko kehoa tarvitaan. Laji on möys taktinen: sääntöjä on paljon ja ratkaisut tehdään tilannekohtaisesti. Jokaisella lyönnillä, kiinniotolla ja heitolla on erilaisissa tilanteissa erilaiset merkitykset ja seuraukset, siskokset kertovat.

Hyvällä pesäpalloilijalla on tasaisen vahvat lihakset. Lyönnissä ja heitossa korostuu keskivartalo, etenijällä jalkojen ja ulkopelaajalla käden lihakset. Tarvitaan räjähtävyyttä ja nopeaa reagointia pallon kiinniotossa ja äkkiä vaihtuvissa tilanteissa. Pitää myös pystyä nollaamaan omat epäonnistumiset ja pelaamaan joukkueelle.

– Helppoa ovat perustaidot: heittäminen, lyöminen, juokseminen, kärkkyminen, syöttäminen, kiinniottaminen. Haasteellisia ovat taitolyönnit, lyöntien sijoittaminen, heittotarkkuus sekä omien taitojen, sääntöjen ja tilanteen yhdistäminen. Oppiminen vie aikaa, joten on hyvä aloittaa lapsena. Osalla harrastus tyssää silmien ja käsien koordinaatioon ja motoriikan vaikeuksiin, siskokset selvittävät.

Talvikaudella harjoitellaan liikuntahalleissa ja salilla 7–12 kertaa viikossa, osin on lajitreeniä eli lyöntitoistoja verkkoon ja ulkopeliä, osin fysiikkaa eli juoksu- ja voimaharjoittelua. Pelikaudella ulkokentällä pääpaino on pelin kehittämisessä ja yhteen pelaamisessa. Pelejä on runsaasti.

Harrastuksesta on hyötyä myös kaupan töissä.

– Sitä jaksaa fyysisesti paremmin. Tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja osaa lukea asiakastilanteita. Ikävääkin palautetta osaa ottaa vastaan, kun on tottunut peleissä vastustajan kuittailuihin, kun testataan kenen henkinen kantti kestää. Se, että pesistä ei voi pelata ilman virheitä, on opettanut ettei työelämässäkään voi olla täydellinen – kaikesta ei siis tarvitse stressata.

Teksti: Riitta Kilgast, Kuva: Tomi Pakkanen.
Julkaistu Kehittyvän kaupan numerossa 5–6/2020.