ENERGIATEHOKKUUS SISÄLTYY olennaisena osana K-ryhmän tavoitteisiin. Jo vuonna 2018 määriteltiin energiastrategia, jonka mukaan energiankulutusta pitäisi vähentää kymmenen prosenttia verrattuna lähtötilanteeseen. K-ryhmän uudessa vastuullisuusstrategiassa energiatehokkuuden parantaminen on yksi keinoista matkalla kohti hiilineutraaliutta ja päästöttömyyttä.
– Investointeihin on satsattu. Valaisimia on vaihdettu ledeiksi sekä ruokakauppojen kokonaisuudistuksissa kylmäjärjestelmiä ja -kalusteita on modernisoitu ajan vaatimusten mukaisiksi eli on siirrytty ekologiseen hiilidioksidikylmäaineeseen ja ovellisiin kalusteisiin, Antti Kokkonen selvittää.
Tähtäin on hiilineutraalius vuonna 2025, lisäksi oman toiminnan päästöt pitäisi saada nollaan vuoteen 2030 mennessä. Kokkosen mukaan tavoitteet ovat kunnianhimoisia – ja niin pitääkin olla.
– Jos ei tähtää kymppiin, siihen ei voi osuakaan. Olemme K-ryhmässä tehneet tarvittavia toimenpiteitä ja laatineet askelmerkit. Työ on hyvässä vauhdissa.
REILU KOLMASOSA koko K-ryhmän energiankulutuksesta kuluu valaistukseen. Kylmäjärjestelmien kulutus on vajaa kolmasosa, loppuosan energiasta vievät muun muassa kiinteistösähkö, latausasemat ja joidenkin kauppojen oma ruoanvalmistus.
Kokkonen pitää tärkeänä, että myymälöissä otetaan tänä syksynä käyttöön kylmäjärjestelmän energiansäästöasetukset yhdessä kylmähuoltoliikkeen kanssa. Näin saadaan varmistettua oikeat asetukset kalustelämpötiloihin ja karmilämmityksiin. Kylmä- ja pakkaskalusteiden sulatukset voi talvikaudeksi asettaa toimimaan yöaikaan.
– Säästöesimerkkinä voisi olla K-Supermarket, jossa kylmälaitteiden kulutus aleni vuodessa 20 000 euron verran kylmäjärjestelmän optimoinnin jälkeen. Sähkönkäyttö väheni 16 prosenttia. Pienilläkin toimenpiteillä on iso merkitys, kun samat työt tehdään isossa kaupparyhmässä.
Kesko on uudistuksissa muun muassa asentanut kauppoihin lämmönkierrätysjärjestelmän, jolloin lämmitys hoidetaan pääasiassa hukkalämpöenergian avulla. Järjestelmä hyödyntää energianlähteenään tehokkaasti kaikkea kiinteistön hukkalämpöä, kuten kylmäjärjestelmän lauhdelämpöä ja poistoilman lämpöä. Samalla se tuottaa energiaa kiinteistön kaikkiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin.
K-kauppojen lämmönkierrätysjärjestelmä on saanut Motivan Vuoden energianerokas -tunnustuksen, ja se on palkittu kansainvälisessä lämpöpumppualan Heat Pump City of the Year -kilpailussa.
TULEVANA TALVENA SÄHKÖNKULUTUSTA pystytään ohjaamaan pienemmäksi säätämällä esimerkiksi kauppojen lämmitystä sekä myymälä- ja mainosvalaistusta. Myös ruoanvalmistuksen ja paistopisteiden käytön ajankohtaa on hyvä pohtia, sillä valtakunnan tasolla suurimmat tehopiikit ajoittuvat arkiaamuihin.
Lisäksi energiaa säästävät lämmönkierrätysjärjestelmät ovat kuin suuria lämpöpumppuja. Niitäkin voidaan ohjata käyttämään vähemmän sähköä ja enemmän kaukolämpöä.
Kokkosen mukaan K-ryhmällä on suurena toimijana oma roolinsa sähkönsäästötalkoissa. Koko kaupan ala kuluttaa noin neljä prosenttia kaikesta sähköstä Suomessa.
– Jos koko Suomen sähkönkulutusta saataisiin alennettua 5–10 prosenttia, vaikutus olisi suuri. Mahdollinen sähköpula voitaisiin välttää yhteisellä ennakoinnilla.
Lue koko juttu 23.9.2022 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
