Hajamietteitä menneestä ja tulevasta

Jaa

Pääkirjoitus 19.5.2017

Viimeksi K-ryhmä tarkasteli taivaan merkkejä perusteellisemmin ja isommalla pensselillä strategiatyönsä yhteydessä parisen vuotta sitten. Työn tulokset henkivät käsitystä siitä, että kauppa on tänä päivänä yhä kansainvälisempää ja että isot yhteen toimialaan keskittyvät toimijat haastavat paikalliset kaupan alan ketjut.

Keskon nykyinen pääjohtaja on monessa yhteydessä painottanut, että kyseinen trendi on tullut jäädäkseen ja että se vain voimistuu. Siksi myös K-ryhmän pitää olla hyvä ja vahva kaikessa siinä mitä tehdään. Pitää pystyä kilpailemaan tasaveroisesti kaupan alan suurimpien ja parhaimpien yritysten kanssa.

Strategiansa mukaisesti K-ryhmä haluaa kasvaa Suomen päivittäistavarakaupassa ja autokaupassa sekä rakentamisen ja talotekniikan kaupassa myös laajemmin Pohjois-Euroopassa. Uusien linjanvetojen myötä K-ryhmä on luopunut mm. Anttilasta, Venäjän ruokakaupasta ja viimeksi K-maataloudesta sekä hankkinut omistukseensa Suomen Lähikaupan ja Onnisen.

Suomen kaupassa ei liene toimialaa, jossa voitaisiin elää kuin pumpulissa. Tosin apteekkioikeuksien saantia on joissakin kärjistyksissä verrattu lupaan painaa rahaa. Samoin Alkolla on ollut tietynlainen vähittäismyyntimonopoli mm. A-oluen, lonkeroiden, viinien ja viinan myynnissä. Näiltäkin osin sääntelyä ollaan purkamassa ainakin hitusen verran.

Pitää muistaa, että kotimainen kauppa siirtyi markkinatalouteen vasta siinä vaiheessa, kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuonna 1995. Merkittävä asia K-ryhmän ja kaupan keskinäisen kilpailutilanteen kannalta oli ilman muuta jo sitä ennen kilpailuviraston perustaminen vuonna 1988 ja uuden kilpailulain voimaantulo vuonna 1992. Lain soveltamiseen liittyvät tulkinnat olivat K-ryhmälle katkera pala, koska niiden katsottiin suosivan osuustoimintaa mm. markkinoinnissa ja myös Keskon Tuko-kauppa meni kiville.

Kaupan kansainvälistymistä vauhdittaviin tekijöihin voi listata myös euron. Se otettiin Suomessa käyttöön tilivaluuttana tammikuussa 1999 ja käteisvaluuttana vuoden 2002 alussa. Liekö sattumaa, että jo saman vuoden elokuussa Suomessa avautuivat ensimmäiset Lidlin myymälät?

Myös eräs tämän päivän itsestään selvyys, EAN-viivakoodi, on syytä nostaa esiin. Se on vaikuttanut monin tavoin kaupan toimintoihin. Muistan vielä nekin ajat, kun Keskuskauppakamari järjesti siihen liittyen seminaarimatkoja Tukholmaan. Tutkimme siellä innolla tätä uutta skannaustekniikkaa ja saimme sen hyödyllisyydestä ensikäden arviot paikalliselta ICA-kauppiaalta.

Tänä päivänä kaupan erilaistuminen ja positiivisen asiakaskokemuksen rakentaminen ovat yhä tärkeämpiä. Paljon puhutaan myös digitalisaatiosta ja arvioidaan, että sen merkitys voi olla suurempi ja yllättävämpi kuin osaamme kuvitellakaan.

Arto Jaakkola, päätoimittaja