Hallitus painaa kaasua normien purussa

Jaa

Keskon Kaupan päivässä puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen sanoi, että hallitus painaa kaasua normien purussa, eikä jää odottelemaan asian kanssa puolivälin krouviin. Hänen mukaansa Juha Sipilän johtama hallitus on purkanut tähän mennessä jo 300 normia.

Iso asia on ollut mm. kaupan aukioloaikojen vapauttaminen. Niin ikään maankäyttöpuolella on kevennetty suuryksikkösääntelyä ja jouhevoitettu kaavoitusta.

Mykkänen kertoi, että postitoiminnan luvanvaraisuus on poistumassa ja liikennekaaren myötä liikenneluvalla saa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita edustavammin kuin nyt. ”Tämä on asia, jota kauppojenkin kannattaa tutkia haja-asutusalueilla. Kaupasta voi tulla yhä monipuolisempi logistinen keskus”, hän totesi.

Normeja on purettu myös siltä osin, että nyt katukylttejä saa asettaa aiempaa vapaammin. Kaikkien pienyrittäjien kannalta hyvä asia on ollut myös kirjanpito- ja tilintarkastuslain keventäminen.

Mykkäsen mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva alkoholilainsäädännön kokonais­uudistus on toteuttava hallituksen esittämässä muodossa.

”Itse toivon myös, että apteekkilupien määräsääntelyä kevennettäisiin ja mahdollistettaisiin muiden kuin reseptilääkkeiden myynti vapaammin myös päivittäistavarakaupoissa. Luulen, että tässäkin asiassa edetään askel askeleelta niin kuin alkoholipuolellakin”, Mykkänen sanoi.

Ei täyskieltoa nollatyösopimuksille

Niin ikään sääntelyyn liittyen Mykkänen toi esiin sen, että yrittäjiltä kysyttäisiin samaa asiaa vain kerran ja olisi yksi luukku, josta kaikki luvat saisi digitaalisina. Hän puhui myös verkkokaupasta ja kysyi, miten suomalainen verkkokauppa voisi menestyä myös viennillisesti. Mykkänen piti välttämättöminä mm. voittajakonseptien luontia ja työmarkkinasäännösten uudistamista.

”Jos meillä logistiikan hoito ja varastotyö maksavat sunnuntaina huomattavasti naapurimaita enemmän, tämä voi olla ratkaiseva asia siihen, että häviämme maana työpaikkoja”, hän totesi ja piti keskeisenä, että Suomesta on varmat, häiriöttömät ja nopeat yhteydet meren yli Keski-Eurooppaan.

Työmarkkina-asioista hän nosti esiin myös nollatuntisopimukset ja perusturvareformin. Mykkäsen mukaan Kokoomuksen kanta on, että nollatuntisopimuksilla työskentelevien osalta ennustettavuus tulevista lähiajan työvuoroista tulisi olla nykyistä parempi.

”Missään nimessä ei pidä kuitenkaan mennä nollatuntisopimusten kieltämiseen. En kannata totaalikieltoa. Joustava tapa palkata ihmisiä pitää säilyttää.”

Kaikki mukaan

Mykkäsen mukaan Suomessa pitäisi tehdä perusturvareformi. Siinä kaikenlaisen työn, lyhytaikaisen palvelutyönkin olisi oltava nykyistä kannattavampaa sekä tekijälleen että teettäjälleen ilman, että sosiaaliturva menee alta pois.

”On tärkeää pitää kaikki mielekkäästi mukana yhteiskunnassa. Tämä on vastaus trumpismiin ja populismin nousuun länsieurooppalaisissa yhteiskunnissa. Maailmankaupan ja globalisaation haukkuminen on joka suhteessa väärä puu”, Mykkänen tähdensi.

Julkiseen talouteen liittyen ministeri toi esiin sen, että hallitus lähti liikkeelle siitä, että se saa aikaan 10 miljardin euron käänteen julkiseen talouteen. Mykkäsen mukaan tavoitteesta on jo kasassa melkoinen osa.

Valtion menojen suoria leikkauksia on tehty 3,9 miljardin euron edestä, sote-uudistuksella tavoitellaan 3 miljardin euron säästöjä nykyiseen kustannustasoon verrattuna ja kuntien tehtävien keventämisellä miljardia euroa. Talouden ja työllisyyden parantumisen myötä valtiontalous paranisi edelleen 2-3 miljardin euron verran.

Mykkänen muistutti myös siitä, että verojen osalta päätettiin jo hallitusohjelmassa, ettei kokonaisveroaste nouse ja ettei kenenkään tuloverotus kasva.

Isoin juttu on teknologinen murros

Keskon pääjohtaja Mikko Helander nosti kaupan alan keskeisimmäksi muutosvoimaksi koko yhteiskuntaa muovaavan teknologisen murroksen.

”Keskokaan ei ole enää pelkästään kaupan alan yhtiö, vaan iso teknologiayhtiö. Se vaikuttaa myös johtamiseen. Omaa teknologista ymmärrystä pitää lisätä, jotta kyetään nopeisiin muutoksiin ja uusien teknologisten ratkaisujen käyttöön ottoon”, Helander totesi ja arvioi K-ryhmän onnistuneen tässä hyvin.

”Ei viime vuotta pelkästään yrityskauppojen takia uudistusten vuodeksi koettu, vaan vielä tärkeämpää oli vuoden aikana toteutunut teknologinen kehitys. Toimme kuluttajillekin monia uudenlaisia teknologisia palveluja kuten itsepalvelukassat ja applikaatiot, ja tänä vuonna niitä tullaan näkemään vieläkin enemmän sekä Suomessa että muissa toimintamaissamme”, Helander mainitsi luvaten pitää porukoineen huolta siitä, että Kesko pysyy valtavassa muutosvauhdissa hyvin mukana.

Kauppa kyllä hoitaa osuutensa

Päivän teemana olleeseen sääntelyyn Helander kiritti huomauttamalla sääntelyn luovan tehottomuutta. ”Suomessa toimii edelleen iso määrä monopoleja, niin terveydenhuollossa, liikenteessä, alkoholin jakelussa kuin lääkekaupassakin. Näiden tehottomuuden takia maksamme korkeampaa veroa ja se heikentää kilpailukykyämme”, hän pohjusti tulevaa keskustelua.

Mikäli alkoholin myyntiä vapautetaan, Helander lupasi K-ryhmän kantavan kortensa kekoon myös alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä. ”En ymmärrä, miksi valtion pitäisi valistustehtävänsä toteuttaakseen osallistua itse alkoholin vähittäiskauppaan”, hän totesi.

Ja mikäli apteekkialan monopolia vapautetaan, Helander vakuutti K-ryhmässä olevan maan parhaat proviisorit kuluttajia palvelemassa ja näiden rahaa säästämässä. ”Näin on tapahtunut Ruotsissa ja hinnat tippuivat myös Suomessa jo silloin, kun nikotiinilaastareiden kauppa aikoinaan vapautui kovan väännön jälkeen.”

Pirteä paneeli

Kaupan päivän paneelissa nousi vahvasti esiin mm. tarve uudistaa apteekkilainsäädäntöä. Aiemmin mm. Kelan pääjohtajana toiminut Sitran vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä tarkasteli tätäkin asiaa lukujen valossa ja totesi, että yhteiskunnan rahaa käytetään vuosittain koululais- ja muihin kuljetuksiin 550 miljoonaa euroa ja lääkkeiden korvauksiin 1,4 miljardia euroa. Kyseessä ovat kasvavat summat.

Hyssälä kertoi katsoneensa näitä summia ja miettineensä, että kyllä näiltäkin osin olisi kilpailulle sijaa.

”Meillä väki ikääntyy ja markkinoille tulee koko ajan uusia ja entistä kalliimpia lääkkeitä. Jo veronmaksajana minua kiinnostaa, onko näille kasvaville korvauksille löydettävissä jokin katto. Mielestäni kilpailulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä samalla kun kaikki saavat tarvitsemansa lääkkeet”, Hyssälä tähdensi ja kertoi, että lääkkeiden hinnoista määrää hintalautakunta Hila ja apteekkien sijoittumisesta Fimea.

”Myös hintasäännöstelyssä ja paikkariippuvuuden sääntelyssä pitää tapahtua normien purkua”, Hyssälä vaati. Hänen mukaansa apteekkiluvat olivat tarpeen vielä silloin, kun apteekit valmistivat lääkkeitä. Nyt apteekit toimivat valmiiden pakkausten jakelukanavina.

Esimerkkinä kytkyistä hän toi esiin sen, ettei kaupalle anneta myyntiin perusvoiteita. Ne jaellaan apteekkien kautta. Erikoista ovat olleet myös verokytkyt, jossa apteekkien sisälle on rakennettu osakeyhtiöitä. Tästä tosin ollaan luopumassa.

Hyssälän mukaan kaikki isot puolueet ovat sitä mieltä, että myös lääkkeiden kauppa kaipaa uudistamista. ”Odotan, että tässä asiassa tapahtuu etenemistä jo tällä vaalikaudella”, Hyssälä totesi ja piti pötypuheina sitä, että uudistuksen myötä syrjäseuduilta menisivät apteekit. Hänen mukaansa lääkkeitä tuodaan jatkossakin sinne, missä on maksavia asiakkaita.

Seuraava askel

Paneelissa mukana ollut K-kauppias Teppo Kylmä puolestaan oli aikanaan töissä lääke- ja apteekkialalla yli 10 vuotta ennen K-kauppiaaksi tuloaan. Hänen mukaansa seuraava askel voisi liittyä siihen, että päivittäistavarakauppoihin tulisi esimerkiksi yhden moduulin valikoima lääkkeitä.

Jo nyt joissakin kaupoissa on lääkekaapit, mutta kyseinen toiminta on vielä pienimuotoista ja valikoimat ovat suppeat.

Mitä tulee lääketurvallisuuteen ja neuvontaan, niin Kylmän mukaan lääketurvallisuus ei ole leikinasia varsinkin, kun puhutaan pienistä lapsista. Hän korosti tässäkin asiassa yksilön omaa vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

”Meidän täytyy luottaa ihmisiin ja antaa heille päätösvaltaa omaan itseensä. Että he toimivat oikein, lukevat tuoteselosteet ja hakevat annetuilla apuvälineillä tietoa kanavista, josta saa neuvontaa ja apua. Vastuu siirtyy pikkuhiljaa asiakkaalle. Emme voi jatkossa suojella kaikkia sääntelyllä”, Kylmä totesi ja nosti esiin Apteekkariliiton viime vuonna tekemän mystery shopping –selvityksen.

”Jostakin syystä tätä itsehoitolääkkeiden myynnin neuvontaan liittyvää tutkimusta ei nostettu uutisiin. Ehkä se olisi romuttanut apteekkien omaa kivijalkaa, eikä neuvonta ollutkaan sillä tasolla kuin on annettu ymmärtää.”

Kylmän mukaan apteekkialan käytännöt ovat hierarkkisia ja byrokraattisia. Siellä ei ole puututtu rakenteisiin ja edessä on suuri hätä, kun alan myyntiä ja sijoittumista vapautetaan.

Teksti Arto Jaakkola ja Kirsi Suurnäkki-Vuorinen

Kuva Riitta Supperi