K-kampus rikastuttaa koko K-ryhmää

Jaa

Toukokuussa 2019 Helsingin Kalasatamaan valmistuva K-kampus tulee rikastuttamaan K-ryhmän toimintaa monin eri tavoin.

K-kampus-hankkeen projektijohtaja Leif Backman kertoo, että K-kampus on yksi keskeinen osa rakennettaessa yhtä yhtenäistä K:ta. Uudessa päätoimitalossa työskentelevät voivat kohdata kollegoitaan K-ryhmän eri toimialoilta täysin uudella tavalla ja rikastuttaa näissä kohtaamisissa osaamistaan.

”Uskon, että tämä vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä uusien työvälineiden ja työtapojen käyttöön otto näkyvät K-ryhmän kaupoissa uusina kilpailuetua tuottavina oivalluksina. Toimialojen keskinäisen vuorovaikutuksen kasvaessa opitaan koko ajan lisää ja kehitytään dynaamisemmin. Samalla koko K-ryhmästä tulee yhä houkuttelevampi ja kiinnostavampi työpaikka”, Backman kehuu.

Hänen mukaansa jatkossa myös K Digital ja viestintä ovat saman katon alla toimialojen kanssa, ja kun datan merkitys kasvaa myös kaupoissa, sinne pystytään tuottamaan aiempaa enemmän apua ja tukea myös näiltä osin.

Myös tapahtumakeskus

Backmanin mukaan K-kampus tehdään kaikille K-ryhmäläisille. Näin ollen tilat ovat myös K-kauppiaiden käytettävissä, kun he tarvitsevat neuvottelu-, lanseeraus- tai valmennustiloja.

”K-kampuksesta tulee kohtaamispaikka, joka toivottaa kaikki K-ryhmäläiset tervetulleeksi. Tullaan Helsinkiin sitten pidemmäksi aikaa tai vaikkapa vain päiväksi. Esimerkiksi K-kampuksen ravintolamaailma on 300-paikkainen ja se toimii lounasravintolana kello 11-13. Muina aikoina se on kuin mikä tahansa muu lounge tai kohtaamistila K-väelle”, Backman tähdentää.

Hänen mukaansa K-kampus toimii myös tapahtumakeskuksena. Tilaisuudet, joita on nyt muualla erilaisissa seminaaritiloissa, hotellien auditorioissa ja messukeskuksessa, voidaan pitää omassa tapahtumakeskuksessa.

”Parhaimmillaan K-kampuksen tapahtumakeskukseen mahtuu yli 600 ihmistä. Esimerkiksi Keskon Kaupan päivä on tällainen tapahtuma. Arjessa tapahtumakeskuksen tila on jaettu kolmeen osaan, jolloin kaikki kolme K-ryhmän toimialaa voivat tarvittaessa pitää siellä tilaisuuden samaan aikaan.”

”Ideana on, että tapahtumakeskuksessa olisi päivittäin jokin lanseeraus-, esittely-, koulutus- tai valmennustilaisuus. Tilaan sopii istumaan noin 250 ihmistä ja poistamalla akustoseinät saadaan lisäksi käyttöön 160 hengen auditorio. Kaupan päivässä ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa myös atriumin portaat kalustetaan tuoleilla, otetaan käyttöön toinen jättinäyttö ja kerrosten päädyissä olevissa työkahviloissa oma väki voi seurata tilaisuuksien antia näytöiltä. Tapahtumakeskuksen pohja ja pinta on tehty siten, että sinne voi ajaa sisäkautta esille vaikkapa kahdeksan Audia tai Porschea.”

Ruokailuun panostetaan

Backmanin mukaan K-kampuksella panostetaan ruokailuun. Sinne tulee Kesprolle oma demokeittiö, Ruokakeskolle tuotekehityskeittiö ja laboratorio sekä Mitä tänään syötäisiin –mediakeittiö. Se on paraatipaikalla ja näkyy ulos Työpajankadulle sekä suoraan vierailijoille aulaan.

Backman kertoo, että henkilökunnan halutaan jäävän syömään kampukselle ja kohtaavan myös näin toisiaan. Tarjolla on monipuolista ruokaa ja monta eri ruokateemaa, kuten kotiruokaa, grilliruokaa, wokkeja ja salaattibaarin antimia.

”K-kampuksen ravintola tuottaa ruokaa päivittäin 1 200 annosta. Jo pelkästään sen hallinta on iso asia, eikä näin ollen voida tarjota ruokailumahdollisuutta muille alueella toimiville yrityksille. Oletan kuitenkin, että jo vuonna 2019 Outlook voidaan integroida niin, että tiedämme esimerkiksi huomenna kampukselle tulevan töihin 1 300 ihmistä ja ylihuomenna 1 600. Annamme tiedon ravintoloitsijan käyttöön, jolloin he voivat ennustaa annosmääriä ja välttää hävikkiä.”

Backman tähdentää, että K-ryhmäläisille halutaan tarjota hyvä lounaskokemus ja mahdollistaa siinä sivussa erilaiset kohtaamiset ja keskustelut.

Myös omia eväitä syövät otetaan huomioon. Heidän osaltaan on suunniteltu niin, että myös he voivat syödä samassa tilassa muiden kanssa. Lämmittää ruokansa ja käyttää samoja välineitä ja aterimia kuin muutkin. Näin ollen heidän ei tarvitse olla erossa tiimistään tai ystävistään, vaikka eivät söisikään ravintolassa tarjolla olevaa ruokaa.

Ainutlaatuinen miljöö

Käymme Backmanin kanssa hieman läpi myös niitä vaihtoehtoja, joita oli tarjolla Keskon päättäessä uuden päätoimitalon sijainnista. Erään hetkellisen neljännen vaihtoehdon ja Kalasataman lisäksi kaksi muuta vaihtoehtoa olivat Satamakadun saneeraus ja Manskun Rasti.

Backman kertoo tehneensä eri vaihtoehdoista SWOT:n, saavutettavuusanalyysin ja toiminnallisuusanalyysin. Kalasatama osoittautui kokonaisuutena ottaen parhaaksi vaihtoehdoksi.

”Kalasataman miljöö on ainutlaatuinen. Metro pysähtyy sadan metrin päässä K-kampuksesta, raitiovaunut ja bussit kulkevat lähellä ja käytössä on 450 omaa autopaikkaa, minkä lisäksi voimme vuokrata paikkoja käyttötarpeen mukaan kauppakeskus Redin pysäköintilaitoksesta ´tunti tunnista´ –periaatteella.”

”Lähempänä asuvat voivat tulla töihin kävellen, juosten tai pyöräillen. Liikkuen töihin tulevien kannalta tilat ovat ainutlaatuiset. Esimerkiksi kostuneet vaatteet voi jättää ensin kuivatushuoneeseen ja siirtyä sieltä sitten pukuhuoneen puolelle. Pyörille on omat säilytystilat. Haluamme kannustaa ja mahdollistaa töihin tulon myös liikkuen”, Backman painottaa.

Mitä tulee autoihin, niin hänen mukaansa K-ryhmän autotoimialan kanssa mietitään autojen yhteiskäyttökonseptia, kuten myös liityntäpysäköintiin liittyviä ratkaisuja. Backmanin mukaan jotkut käyttävät autoa tullessaan kotoa töihin ja auto seisoo sen jälkeen paikallaan. Joku toinen taasen saattaa asua Sörnäisissä ja tarvitsee autoa työpäivän aikana. Tarpeet ovat erilaiset ja molempien osalta pyritään mahdollistamaan joustava ja toimiva arki.

Kuka istuu missäkin?

Yksi kiinnostava kysymys liittyy aina myös siihen, kuka istuu missäkin ja onko minulla oma työpiste. Backmanin mukaan sijoittuminen on tämän syksyn aikana ratkaistava asia. Tulkitsen häntä niin, että pääsääntöisesti omaa kiinteää työpistettä ei kuitenkaan ole kenelläkään. K-kampuksella halutaan mahdollistaa vuorovaikutuksellinen ja joustava työympäristö.

K-kampuksen ideana on juuri se, että erilaiset tilat tukevat erilaisia tarpeita. Samalla ne ovat muuntojoustavia ja tehokkaita. Vielä nyt suurella osalla pitää olla oma työpiste, koska nykyiset tilat eivät mahdollista muuntojoustavuutta.

”Olemme tunnistaneet neljä työtyyppiä eli lähes koko ajan kampuksella olevat, asiakkaiden luona olevat, talon sisällä liikkuvat ja ne jotka ovat koko ajan neuvotteluissa ja projekteissa, kuten minä. Käytännössä työpisteeni on täysin mobiili.”

”Lisäksi osa meistä on ekstroverttejä ja osa introverttejä. Jotkut haluavat yhteisöä ja jotkut rauhaa. Välillä pitää lukea vaikkapa sopimuspapereita ja tarvitaan hiljaisen työn alueita, missä on eri pelisäännöt. Talosta tulee monipuolinen ja sieltä löytyy sopivia työtiloja jokaiselle erilaisiin tarpeisiin”, Backman tähdentää.

Hänen mukaansa työpisteiden määrittely etenee kotipesä-mallin ja toiminnallisuuden kautta. Esimerkiksi suunnittelijat tarvitsevat tuplanäyttöä, puhelintuki tarvitsee tietynlaiset työskentelyolosuhteet ja lisäksi tarvitaan hiljaisen työn alueita sekä työkahviloita.

Työpisteiden tulevaa määrää on laskettu mm. sen pohjalta, kuinka moni työskentelee nykyään omalla työpisteellä ja paljonko on tarvittu erilaisia kokous- ja yhteistyötiloja. Muuntojoustavuuden ansiosta K-kampuksen sisällä tiloja pystytään kehittämään eri suuntiin tarpeen mukaan.

Parhaillaan K-kampuksen käyttäjäryhmät antavat omaa palautettaan ja arvioita tulevista tarpeista. Siitä kaikesta, millaista työnteko on vuonna 2019-2020 ja millaisia työvälineitä ja millaista vuorovaikutusta silloin tarvitaan, jotta arjessa ja työssä onnistutaan mahdollisimman hyvin.

Neuvottelutiloja kaikkiin kerroksiin

Backmanin mukaan K-kampuksessa neuvottelutiloja tulee kaikkiin kuuteen kerrokseen. Jos mukaan lasketaan vielä vetäytymistilat, niin niitä tulee yhteensä yli 100. Puhtaita neuvottelutiloja määrästä on 80-90. Lisäksi K-kampuksella on paljon avointa, yhteistä kokoontumistilaa, jonne voi spontaanisti kokoontua yhteisesti edistettävien asioiden pariin.

”Neuvottelutilat ovat kaikkien varattavissa tarpeen mukaan, eikä niistä tule kerros- tai toimialakohtaisia. Uudet järjestelmät ohjaavat varaamista. Jos meitä on tulossa neuvotteluun esimerkiksi 6 henkeä, niin järjestelmä ehdottaa 6 hengen tilaa. Tällä hetkellä tiloja saattaa olla vajaakäytössä, koska nykyiset järjestelmät eivät mahdollista tilakohtaisesti tarkempaa varausmallia. Esimerkiksi 2 ihmistä voi pitää palaveria 10 hengen tilassa ja 11 ihmistä joutuu 8 hengen tilaan.”

Backman kertoo, että toimialojen kanssa mietitään myös kokouskäytäntöjä. Mitkä ovat esimerkiksi suunnittelukokouksia ja mitkä päätöskokouksia. Samalla kokouksille luodaan luonteita. Onko järkevää pitää esimerkiksi tunnin tai kahden tunnin kokous ja ketkä ovat relevantteja osallistujia juuri siihen kokoukseen.

Laadukkaat liikuntatilat

Myös K-kampuksen liikuntatiloista tulee laadukkaat. Backmanin mukaan siellä voi harrastaa erilaista yksilöliikuntaa. Käytössä on mm. juoksumattoja, kuntopyöriä, painoja, soutulaitteita ja muita yksilöliikuntaan soveltuvia laitteita ja välineitä.

Ryhmäliikunta taasen hoituu tulevassa kauppakeskus Redissä, minne tulee iso liikuntakeskus. Matkaa K-kampukselta Rediin on vain satakunta metriä.

Mitä tulee työterveyteen ja siihen liittyvään fysioterapiaan, niin ne integroituvat liikuntatiloihin ja kuntoparveen, joka on yhteinen liikuntatilojen käyttäjille ja työterveydelle. Toki työterveydellä on myös omat varsinaiset tilansa K-kampuksella.

Taidetta esiin

Kysyn Backmanilta myös sitä, miten taide nousee esiin K-kampuksella. Hän kertoo, että asiaa pohtii taidetyöryhmä, jossa on mukana myös ulkopuolinen kuraattori. Taidetta katsotaan kokonaisuutena ja määritellään teosten sijoittelu, taidetihentymät ja se, mikä rooli taiteella on ja mitä sillä halutaan viestiä.

”Pohdimme mm. sitä, mitä teemme Keskon omistamalle taiteelle ja miten otamme huomioon kaupan historian ja taiteen eri tyylilajit, kuten perinteisen, ajattoman, modernin ja nykytaiteen.”

”On hyvä muistaa, että K-kampuksella työskentelee viisi eri sukupolvea. Taiteen on oltava kiinnostavaa, eri sukupolvia ja ikäryhmiä koskettavaa. Esille ei tule näin ollen yhtä tyylisuuntaa”, Backman huomauttaa ja sanoo, että Keskolla on yli 1 500 taideteosta ja että tarkoitus on pystyttää pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä.

Viihtyisyyttä luodaan taiteen ohella myös muilla tavoin. Lämminhenkisyyttä K-kampukselle tuodaan puulla ja palauttavia ja rentouttavia elementtejä erilaisilla viherseinillä ja viherpisteillä.

Kiinteistöjen kehittäjä

Backmanilla on jo 15 vuoden tausta kiinteistökehityksen parissa. Ennen Keskoon siirtymistä hän toimi Aronia Group Oy:n toimitusjohtajana ja sitä ennen kymmenen vuoden ajan kiinteistökehittämisen tehtävissä BRA Kiinteistöt Oy:ssä.

Hän on toiminut urallaan lukuisten eri kiinteistöyhtiöiden hallituksissa, mm. Hyvinkään Villatehtaan hallituksen puheenjohtajana. Hän kehitti Villatehtaan konseptia ja kaikkea sitä, miten työ, kulttuuri ja urheilu voivat kohdata samassa kiinteistössä aivan kaupungin sydämessä.

Palveluiden, konseptien ja kiinteistöjen kehittäminen onkin miehen suuri intohimo. Muutoksen johtamista ja johtamisen muutosta Backman opiskeli kolmen vuoden ajan ja sai MBA-tutkinnon päätökseen helmikuussa ja samalla osviittaa siihen, mihin suuntaan tulevaisuuden liiketoiminta ja työympäristöt kehittyvät ja muuttuvat.

”Esimerkiksi tekoälyn yhteydessä pitäisi puhua paremminkin tukiälystä eli siitä, miten se tukee työtä. Miten ihmiset saavat työhönsä lisää resursseja, kun ei tarvitse enää tehdä erinäisiä mekaanisia töitä. Ihmisille jää enemmän aikaa tiedon hyödyntämiseen. Opiskeluni osui parhaaseen mahdolliseen saumaan omalta ja myös käynnissä olevien K-ryhmän kehittymisprosessien kannalta”, hän toteaa.

Backman asuu Hyvinkäällä ja kertoo olleensa vaimonsa kanssa yhteisellä matkalla jo 25 vuotta. Perheeseen kuuluu myös 15-vuotias poika, jonka intohimona on jalkapallo. Siksi myös perheeltä menee viisi iltaa viikossa kentän laidalla.

Backman itse harrastaa lenkkeilyä, karatea ja golfia. Tosin viimeksi mainittua hän ehtii kuulemma harrastaa aivan liian vähän – vain noin 10 kierrosta kesässä.

K-kampus

  • K-ryhmän päätoimitalo, joka rakennetaan Helsingin Kalasatamaan osoitteeseen Työpajankatu 12

  • Kerroksia on 6 ja Kesko vuokraa käyttöönsä noin 27 000 kerrosneliömetriä

  • Tarvittaessa lisätilaa vuokrattavissa ketterästi kiinteistön sisäisestä     10 000 kerrosneliömetrin laajennusosasta

  • Kiinteistö on räätälöity K-ryhmän tarpeisiin

  • Kesko investoi järjestelmiin ja sisustukseen yhdeksännumeroisen summan euroja

  • Peruskivi muurattiin 12.6.2017

  • Kaikki maanrakennus- ja pohjatyöt on jo tehty ja kellarikerros valettu elokuussa 2017

  • Seinät alkavat nousta syyskuussa 2017

  • Talven aikana saavutetaan vesikatto ja harjannostajaiset pidetään kesällä 2018

  • Rakennus otetaan käyttöön toukokuussa 2019

  • Tuleva henkilöstömäärä on noin 1 700

  • Henkilöstön muutto vaiheittain kesä-heinäkuussa 2019

  • Elokuussa 2019 täysi toimintavalmius

  • Kiinteistön omistaa Keskinäinen Työeläkeyhtiö Varma

  • Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä JKMM Arkkitehdit Oy:stä

 

Teksti Arto Jaakkola » Kuva Mauri Ratilainen