RUOKAILMIÖT JA -TRENDIT ovat merkittävässä roolissa, kun uusia Pirkka-tuotteita kehitetään K-ryhmän Tuotekehityskeittiössä.
– Trendit vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin ja pitkälti niiden perusteella mietimme, millaisia tuotteita kaivataan lisää, mihin ryhmiin tarvitsemme täydennystä tai mitä jo olemassa olevia tuotteita täytyy huoltaa, esimerkiksi vähentämällä suolaa tai sokeria, kertoo ruoka-asiantuntija Leena Korkalainen.
Viime aikoina ilmiöihin on vaikuttanut myös korona, jonka myötä etätyössä olevilta on jäänyt työpaikkaluonas pois. Kaikilla ei ole aikaa eikä halua valmistaa itse aterioita. Supervaivattomuus on noussut ilmiönä vaivattomuuden rinnalle. Sitä haluavat tilaavat verkkokaupasta valmisruokaa ja odottavat laatua, osa ihan ravintolatasoa.
– Tähän tarpeeseen on kehitetty korkeatasoisia valmisaterioita ravintoloitsijoiden ja keittiömestareiden kanssa. Ne löytyvät Vain K-kaupasta -brändin alta. Vaihtoehtoja on lounaskeitoista mausteisiin lihapulliin, karamellipossusta dumpling-annoksiin.
– RUOASTA HALUTAAN HYVÄÄ OLOA, ja nyt jokainen voi itse päättää, mikä hyvää oloa tuo. Maku ja nautinto sallitaan, mutta terveellisemmin, Korkalainen sanoo ja kertoo esimerkin. – Jos aterialla haluaa ruokaoluen, niin se nautitaan alkoholittomana.
Trendi näkyy myös sokerin välttämisenä. Makeus halutaan luonnollisista lähteistä, ei lisätystä sokerista tai makeutusaineista. Valikoimiin on tullut jugurtteja, joihin makeus saadaan hedelmäsoseista tai mehutiivisteistä.
– Ajatusmaailma on selvästi muuttunut. Ei ole kauaakaan siitä, kun haluttiin kevytjuustoja, kevytmakkaroita ja muita kevyttuotteita. Nyt voidaan silloin tällöin nauttia rasvaisista juustoista tai muutamasta palasta suklaata hyvällä omallatunnolla.
VASTUULLISUUS JA KOTIMAISUUS näkyvät ostopäätöksissä, joihin vaikuttavat omat arvot ja eettiset valinnat, noudattaako vegaanista ruokavaliota, painaako valinnassa hiilijalanjälki vai onko biojätteen vähentäminen sydämenasia.
Korkalainen huomauttaa esimerkiksi ale-laputettujen tuotteiden ostamisen muuttuneen trendikkääksi. K-ruokakaupat vastaavat trendiin muun muassa hävikkihedelmistä ja -vihanneksista valmistetuilla mehuilla, ylijäämäbanaaneista valmistetulla jäätelöllä ja hävikkitomaateista tehdyllä tomaattikastikkeella.
– Myös arvostus suomalaista tuotantoa ja pientuottajia kohtaan on kasvanut. Suosimme pienten toimijoiden tuotteita ja etsimme sopivia koko ajan, Korkalainen sanoo.
RUOKATRENDIT NÄKYVÄT myös K-Ruoan ruokasisällöissä, joiden pääpaino on tänä vuonna vastuullisuudessa, vaivattomuudessa ja inspiraatiossa.
– Haluamme olla ajan hermolla ruokatrendeissä ja katsomme niitä monelta suunnalta. K-ryhmän vuosittainen ruoka- ilmiöt-trendikatsaus on tärkeä lähteemme. Seuraamme some-kanavia, kuluttajien ostokäyttäytymistä ja sitä, millainen reseptiikka ihmisiä kiinnostaa ja mitä sivuiltamme käydään katsomassa, päivittäistavarakaupan Content Manager Pia Flinck kertoo.
– Sisällöissä pääpaino on arjen helpoissa resepteissä, jotka inspiroivat ja kannustavat ruoanvalmistukseen ja sopivat kaikenlaisille ruoanlaittajille.
Videosisällöissä kolme kokkia, Micke Björklund, Linnea Vihonen ja Risto Mikkola valmistavat ajankohtaisia ruokia, kertovat vinkkejä ja opastavat erilaisten ruoanvalmistustekniikoiden käytössä. Ruokavideot korvaavat Maikkarilla esitetyn Mitä tänään syötäisiin? -ohjelman. Videoiden kotipesänä toimii K-Ruoan YouTube-kanava.
TÄMÄN AJAN MEGAILMIÖT ruokatrendeissä ovat vastuullisuus ja hyvinvointi.
– Vastuullisuus on tärkeä teema koko K-ryhmässä. Myös me olemme nostaneet sitä entistä enemmän esille. Käytännössä aihetta käsitellään esimerkiksi antamalla vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseen tai suomalaisten tuotteiden ja lähiruoan valitsemiseen ostoskoriin, Flinck sanoo.
Lue koko juttu 13.1.2022 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
