”Yksinkertaisuudessaan K-ryhmän digistrategiana on se, että K-ryhmästä saa parhaat digitaaliset palvelut vuonna 2017”, sanoo Keskon Chief Digital Officer ja konsernijohtoryhmän jäsen Anni Ronkainen. Hänen mukaansa K-ryhmä pääsee asiakkaan ruudulle ja arkikäyttöön, kun hänelle tuotetaan relevanttia palvelua.
”Kuten hyvin tiedämme, valta on siirtynyt kuluttajille. Kuten ennenkin he valitsevat, mitä palveluita käyttävät, missä asioivat, milloin asioivat ja miten asioivat. Digitaalisessa maailmassa kuluttajilla on koko maailma hyppysissään.”
Kyse on muutosjohtamisesta
Ronkaisen mukaan digitaalisuuden ydin liittyy muutoksen johtamiseen.
”Usein ajatellaan, että kyseessä on jokin tekninen kikka, joka laitetaan kuntoon, minkä jälkeen digitaalisuus hoituu ja otetaan digitaalisia loikkia. Teknologia kyllä mahdollistaa asioita, mutta oikeasti kyse on muutosjohtamisesta. Asioita on mietittävä hyvin kokonaisvaltaisesti. Erityisen tärkeää on tiedolla johtaminen. Digitaalinen jälki mahdollistaa uudella tavalla faktaan perustuvan päätöksenteon, miten kuuntelemme asiakkaitamme ja tiedämme, mitä he haluavat”, Ronkainen tähdentää.
Hänen mukaansa digitaalisuus vaikuttaa kaikkiin asioihin ja kaikkiin yrityksiin, kaikkiin toimialoihin, pieniin ja suuriin yrityksiin, niin kotimarkkinayrityksiin kuin monikansallisiinkin yrityksiin. Merkittävät vaikutukset sillä on ollut mm. työvoimaan ja eri ammattien tarpeellisuuteen. Murrosaikoina tietyt ammatit ovat poistuneet kokonaan. Ronkaisen mukaan näin on käynyt esimerkiksi atk-tallentajan ammatille.
”Toisaalta syntyy myös uusia ammatteja, kuten data-analyytikko ja verkkokauppakoordinaattori. Ne molemmat ovat tiukasti kiinni digitaalisuudessa. Esimerkiksi tällä hetkellä on huutava pula osaavista data-analyytikoista, jotka ymmärtävät suurten tietomassojen päälle. Heistä käydään veristä kilpailua näinä big datan aikoina, jolloin datalla johtamiseen panostetaan merkittävästi. Päätöksiä ja suunnitelmia perustellaan datalla, jota on tänä päivänä paljon ja josta pitää osata poimia olennainen esiin”, Ronkainen korostaa.
Hänen mukaansa kaupassa verkkokauppa on vain jäävuoren huippu. Tänään moderni kauppa on fyysinen myymälä ja kaikki digitaaliset palvelut sen ympärillä.
Vanhat rakenteet rikki
Ronkaisen mukaan digitaalisuudessa on pelkistäen kyse asioiden, esineiden tai prosessien viemisestä analogisesta digitaalisiksi. Esimerkiksi paperikuvista on tullut digikuvia, lehtiä luetaan digimuodossa, pankkiasioita hoidetaan verkossa tai tehdään vakuutuksen vahinkoilmoitus verkossa.
”Laajemmassa mittakaavassa on kyse siitä, miten digitaalisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme ja mitä vaikutuksia sillä on yritysten perusliiketoimintaan, ansaintalogiikkaan ja markkinadynamiikkaan. Digitaalisuuteen liitetään voimakkaasti disruptio ja sen myötä olemassa olevien rakenteiden ja asioiden rikkoutuminen. Markkinoille tulee koko ajan uusia toimijoita, jotka romuttavat vanhoja liiketoimintamalleja, esimerkiksi Uber taksiliiketoimintaan ja Airbnb majoitusalalle.”
”Jokainen toimiala ja toiminta joutuvat tavalla tai toisella tämän kohteeksi. Myös vähittäiskauppa”, Ronkainen tähdentää.
Hyvät lähtökohdat
Ronkaisen mukaan Keskolla ja K-ryhmällä on hyvät lähtökohdat kehittää digitaalisia palveluita. Ryhmällä on paljon sekä kuluttaja-asiakkaita että yritysasiakkaita. K-ryhmällä on vahvoja brändejä, vahvat tuotemerkit ja hyvää ja ahkeraa henkilöstöä.
”Kaiken kaikkiaan olemme hyvissä lähtökuopissa ja meillä on paljon hyviä asioita meneillään. Tärkeänä pidän sitä, että saamme kiihdytettyä kehitysvauhtia. Ison ja perinteisen toimijan haasteena on kuitenkin se, että suuri laiva kääntyy hitaasti.” Ronkainen sanoo, että perinteistä ICT-kehitysmallia on saatava käännettyä ketterän kehityksen malliin, mikä tarkoittaa sitä, että asioita tehdään nopeammin ja enemmän.
”Kyseessä on iso kulttuurin muutos, jossa asioita tehdään uudella kellotaajuudella. Digimaailmassa elämä on nopeaa. Esimerkiksi Applestoreen tulee joka kuukausi noin 20 000 uutta sovellusta. Siellä pitäisi sitten erottua ja uusiutua koko ajan”, hän toteaa ja tähdentää nopeuden ja kokeilun merkitystä.
”Kaikki ei aina onnistu kerralla, mutta sekin kuuluu tähän maailmaan. Voimme oppia koko ajan lisää ja kehittää palveluitamme.”
Ronkaisen mukaan tällä hetkellä suomalaiset ovat Internetissä kiinni keskimäärin 3,6 laitteella, joita ovat mm. kellot, kännykät, tietokoneet ja tabletit. Vuonna 2020 globaali luku on keskiluokkaisella ihmisellä jo 10. Eli hän on keskimäärin kymmenellä laitteella kiinni Internetissä. Silloin edellä mainittujen lisäksi mukaan lasketaan vaikkapa musiikkilaitteet, televisiot, pesukoneet, jääkaapit, sähkökiukaat, autot, hälytysjärjestelmät, biohakkerointi ja erilaiset lääketieteeseen liittyvät asiat.
”Ja tähän on aikaa vain viisi vuotta”, Ronkainen huomauttaa.
Teksti Arto Jaakkola » Kuvat Mauri Ratilainen
Kuvatekstit:
”Aina kun mietimme uutta kauppakonseptia tai konseptin uudistamista, meidän on pohdittava sitä, mitä tämä tarkoittaa digitaalisessa maailmassa”, sanoo Keskon Chief Digital Officer ja konsernijohtoryhmän jäsen Anni Ronkainen. Hänen mukaansa kuluttajat ovat tosi valveutuneita, eivätkä yritykset ole välttämättä pysyneet heidän kanssaan mukana samassa digikehityksen tahdissa.
Anni Ronkainen pitää yhtenäisen Keskon kannalta tärkeinä asioina myös Keskon uusia tulevia toimitiloja, moderneja työympäristöjä ja tapaa tehdä asioita.
