K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg katsoo jo tulevien eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan ja toivoo maahan toimintakykyistä hallitusta, jolla on kykyä tehdä päätöksiä ja löytää yhteinen sävel maan taloudenpitoon. Hän pitää tärkeänä, ettei kauppaa rasiteta enää lisäsääntelyllä, vaan pyritään luomaan sille aidosti kasvun edellytyksiä.
Näin siksi, ettei Suomen taloudelle ole luvassa pikaista parantumista. Myös kuluvana vuonna talouden kasvun arvioidaan olevan nihkeää”, Hertsberg toteaa.
Kaupan kannalta huonot ajat ovat merkinneet mm. sitä, että myynnin tekeminen on kovan työn takana ja kauppiaat ovat joutuneet sopeuttamaan yritystensä toimintaa muuttuneisiin olosuhteisiin.
Kasvun esteitä
Hertsberg muistuttaa, että maassamme on K-kauppoja Hangosta Utsjoelle asti ja siksi on tärkeää, että kuluttajilla riittäisi ostovoimaa maamme kaikilla alueilla. Hän toivoo päättäjiltä rohkeutta puuttua kaikkiin niihin tekijöihin, jotka nakertavat kuluttajien ostovoimaa ja toimivat myynninkasvun ja työllistämisen esteinä.
”Näen maltilliset palkkaratkaisut välttämättöminä myös jatkossa yhdistyneenä siihen, ettei työn verotusta enää kiristetä tai koroteta välillisiä veroja”, Hertsberg tähdentää ja tuo esiin sen, että K-kauppiasyrittäjien työllistämismahdollisuudet vaihtelevat alueen ostovoiman ja markkinatilanteen mukaan.
”Näillä näkymin näyttää siltä, ettei kaupan ala tule tänä vuonna palkkaamaan lisää henkilökuntaa”, hän toteaa ja toivoo, että kaikki ne suomalaiset, joilla on rahaa, myös käyttäisivät sitä kulutukseen.
”Kun myynti kasvaa, niin myös kaupan työllistämismahdollisuudet paranevat”, Herts berg muistuttaa ja nostaa nykyisinä kasvun esteinä esiin huonon yleisen taloustilanteen ja siihen liittyvät psykologiset tekijät, ostovoiman leikkaantumisen, verkkokaupan kasvun ja kierrätyksen lisääntymisen sekä venäläisasiakkaiden määrän vähenemisen.
Pelisääntöjen pitää olla samat
Hertsberg muistuttaa, että suomalaisen kaupan on oltava teollisuutemme tapaan kansainvälisesti kilpailukykyinen. Hän varoittaa lisäsääntelyn vaaroista.
”Esimerkiksi verkkokaupan kautta tulee globaalia kilpailua ja jos meille laitetaan sääntelyn kautta sellaisia velvoitteita, jotka eivät koske ulkomaisia toimijoita, pelisäännöt eivät ole kaikille samat. Osa kilpailijoista voi myydä kuluttajille tuotteita välittämättä suomalaiselle kaupalle asetetuista velvoitteista ja ajaa vapaakaistalla”, Hertsberg huomauttaa.
Hänen mukaansa kauppiaat hoitavat kauppapalveluiden ohella tunnollisesti arvonlisäveron keräyksen, maksavat sosiaalikulut asianmukaisesti, ottavat vastaan paristoja, pulloja ja tölkkejä, hoitavat SER-kierrätysmaksut ja niin edelleen. Suomalaista kauppaa rasitetaan monenlaisilla luvilla ja selvityksillä, jotka eivät koske ulkomaisia verkkokaupan toimijoita, ja aikaa vievät myös omavalvontaan liittyvät asiat.
Globaalissa kilpailussa pärjäämistä ei mitenkään edistä myöskään korkea arvonlisäverokantamme, eikä kivijalkakauppoihin liittyvä aukiololainsäädäntö. Verkkokaupathan ovat auki joka päivä vuorokaudet ympäri.
Pienkaupoille kuolinisku?
Pienempien ruokakauppojen kukoistuksen ja elinmahdollisuuksien kannalta huolestuttavana Hertsberg pitää esillä olleita kaavailuja alkoholilainsäädännön muuttamiseksi. Esillä on ollut ajatuksia, että keskiolut vedettäisiin kokonaan pois ruokakauppojen valikoimista tai sitä laimennettaisiin. Niin ikään on kaavailtu, että alkoholipitoisten juomien myynti kiellettäisiin ruokakaupoissa perjantaisin ja lauantaisin kello 18 jälkeen ja sunnuntaisin kokonaan.
”Toteutuessaan tämä merkitsisi kuluttajien palveluiden mittavaa heikentymistä. Miten kaupan kassalta selviytyisi ulos perjantaisin viikonloppuostosten kanssa kello 18 mennessä, jos ostoslistalla olisivat myös saunaoluet”, Hertsberg kysyy.
Mikäli alkoholipitoiset juomat siirtyisivät kokonaan Alkojen myyntiin, niin niitä pitäisi avata merkittävästi lisää ja kulutus siirtyisi vahvempiin juomiin. Samalla alkoholin kotivarastointi lisääntyisi ja noutomatkat pidentyisivät.
”Jos alkoholilakiin suunnitellut muutokset menisivät läpi, se kiihdyttäisi kauppakuolemia haja-asutusalueilla ja vähentäisi pienten kauppojen määrää myös kaupunkien lähiöissä. Lähipalveluiden tarjoaminen vähenisi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin”, Herts berg korostaa ja sanoo, että K-kauppojen asiakkaista joka seitsemännellä on ostoskorissaan alkoholituotteita.
”Keskeistä ei olisi pelkästään keskioluen myynnin menettäminen, vaan se, että kauppa saattaisi menettää asiakkaan koko ostoskorin, jos alkoholituotetta ei voisi ostaa. Myyntiä siirtyisi merkittävästi Alkojen vieressä oleviin ruokakauppoihin. Kyseessä olisi niin suuri myynnin menetys, etteivät pienet kaupat pystyisi jatkamaan toimintaansa liikevaihdon laskiessa alle kriittisen rajan. Myös keskikokoiset kaupat joutuisivat supistamaan valikoimiaan, mikäli keskiostos ja myynti pienenisivät.”
Valistuksen kautta
Hertsberg myöntää, että osa suomalaisista käyttää liikaa alkoholia. Hän esittääkin alkoholihaittojen vähentämiseksi modernia Pohjois-Karjala-projektin kaltaista hanketta, jolla suomalaista juomakulttuuria muutettaisiin pysyvämmin.
”Pohjois-Karjala-projektin avulla sydän- ja verisuonitauteja saatiin alas ilman, että esimerkiksi voin saatavuutta olisi jotenkin rajoitettu. Uskon valistuksen voimaan myös alkoholikulttuuria muutettaessa.”
Hertsbergin mukaan haja-asutusalueiden kaupan kehittäminen on K-kauppiasliitolle muutenkin tärkeää. Hän sanoo, että pienet K-kaupat ovat aktiivisesti mukana Päivittäistavarakauppa ry:n kyläkauppa-projektissa. ”Meillä on halua pitää maaseutu elävänä ja edistää siellä toimivien kauppojen elinmahdollisuuksia. Toiveena on saada kyläkaupoista palvelukeskuksia, jotka toimivat koko kyläyhteisön sydämenä”, hän toteaa.
Suomalaista kauppaa mollattu
Harmissaan Hertsberg on suomalaisen kaupan puolesta siksi, että viime aikoina on esiin noussut ajatuksia ikään kuin kotimainen kauppavaihtoehto olisi jotenkin lähtökohtaisesti huono.
”Luomme kuitenkin suomalaisille kauppapalveluita, työllistämme suomalaisia ja maksamme veroja Suomeen ja olemme tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Toivon suhteellisuudentajua ja harkintaa, miten suomalaista kauppaa kohdellaan”, Hertsberg sanoo.
Sinänsä K-kauppiaiden maine on ollut perinteisesti hyvä, ja tuoretta tietoa asiaan liittyen saadaan tänä vuonna tehtävästä tutkimuksesta.
Myönteisenä asiana Hertsberg pitää mm. K-ryhmän tekemää Nuorisotakuu-työtä. Vuoden 2013 elokuusta lähtien K-kaupat ja Kesko ovat työllistäneet jo yli 1 700 Nuorisotakuun piiriin kuuluvaa nuorta.
Teksti Arto Jaakkola » Kuvat Mauri Ratilainen
Kuvateksti:
K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg luottaa valistuksen voimaan kieltojen sijaan. Näin myös vähennettäessä alkoholihaittoja.
