Kaupassa kasvaa kauppiaita

Jaa

– Kasvatan tavallaan kauppiasharjoittelijoista itselleni kollegoita, joiden kanssa voin jatkossa pohdiskella asioita. Näin tuumii Vuoden kasvattajakauppiaana palkittu Tiina Karinkanta.

Karinkanta on ehtinyt ”hautoa” neljä kauppiasta ja viides on valmistumassa. Hänelle itselleen kaupasta tuli elämäntyö heti merkonomiopintojen jälkeen parikymmentä vuotta sitten. Matkan varrella hän on jatkokouluttautunut monipuolisesti. Kauppiasyrittäjänä hän on ollut seitsemisen vuotta, josta viimeiset 1,5 Mikkelissä K-Supermarket Rokkalassa.

KARINKANNAN KAUPPIASHAUTOMON harjoittelijoiden aiemmat työurat ovat usein olleet ihan muilta toimialoilta. – Tietääkseni kaikilla menee ihan mukavasti omien kauppojensa kanssa, kauppias sanoo.

Tällä hetkellä Karinkannalla on kaksi aika erilaista harjoittelijaa. Mikko Räisänen aloitti harjoittelunsa lokakuussa ja saa tutkintopaperin toukokuussa. Hän on työskennellyt vuosia ruokakaupoissa ja autokaupassa myös esimiestehtävissä. Yrittäjäksi lähtemistä hän alkoi pohtia jo 1990-luvulla.

– Olen oppinut täällä paljon käytännöllistä, kuten rahaliikenteen hallintaa. Kauppiasyrittäjällä on pitkä lista hoidettavia asioita, Räisänen miettii.

KAUPPIASHARJOITTELUT KESTÄVÄT yleensä puolesta puoleentoista vuoteen, ja niiden aikana käydään läpi kaupan kaikki prosessit samalla kun tehdään tutkintoon liittyviä tehtäviä. Joskus kauppiasharjoittelijat lähtevät omaan kauppaansa jo ennen valmistumista, kun yhdessä Keskon kanssa on todettu, että aika on jo kypsä.

Räisäsellä harjoittelujakso jää noin kahdeksaan kuukauteen. – Olen saanut tehdä asioita monipuolisesti ja kasvattaa omaa henkistä pääomaa. En vielä tajuakaan, kuinka paljon olen Tiinalta saanut. Odottelen omaa kauppaa Itä-Suomen alueelta, Juvalta kotoisin oleva Räisänen kertoo.

Oman kauppiasharjoittelunsa aloitti hiljattain myös Ismo Kantanen. Hänkin on tehnyt pitkän uran K-ryhmän kaupoissa. Rokkalassa hän on työskennellyt liki 14 vuotta, ja kauppiaaksi lähteminen on pyörinyt mielessä kymmenisen vuotta.

– Yrittäjällä on vapaus päättää omista asioistaan. Hän pääsee tekemään omannäköistään kauppaa ja tulosta itselleen, Kantanen pohtii. Hänelle harjoittelussa uusia asioita ovat olleet esimiehen ja yrittäjän roolit, toimistohommat, verkostot ja yhteistyö Keskon kanssa. Harjoittelun pitäisi hoitua vuodessa.

KAUPPIAS OPPII TUNTEMAAN harjoittelijoiden vahvuudet ja heikkoudet. – Asiakaspalvelun kuuluu olla jokaisella selkärangassa. Yritän olla esimerkkinä ja kulkea vierellä, Karinkanta miettii. Kun jo omia kauppojaan pyörittävät soittelevat myöhemmin kasvattajakauppiaalleen, he saattavat kutsua hänetä äiteeksi tai emoksi.

Ihan kaikkia halukkaita Karinkantakaan ei ole pystynyt ottamaan kauppaansa harjoitteluun. – On tärkeää, että kauppias ja kauppiasharjoittelija ovat samanhenkisiä, jotta he pystyvät auttamaan toisiaan puolin ja toisin.

Ulkopuolinen näkee asioita uusin silmin, ja siitä on apua kauppiaan työssä. – Kauppiasharjoittelijoista kasvaa minulle kollegoita ja saan heistä itselleni verkostoa, mikä on yksin yrittäjänä toimivalle tärkeää, Karinkanta sanoo.

Toukokuussa K-ruokakauppiasvalmennuksessa oli kirjoilla 70 henkilöä 67:llä eri kasvattajakauppiaalla.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

 

Lue koko juttu Kehittyvästä kaupasta 5/2019