Kauppa ei kannata lisäsääntelyä

Jaa

Pääkirjoitus 25.8.2017

Voidaanko alkutuotannon kannattavuusongelmat ratkaista poliittisin päätöksin ja pyrkiä näin estämään siellä käynnissä oleva rakennemuutos? Tähän liittyvät ratkaisumallit ovat merkittäviä myös päivittäistavarakaupan kannalta, kuten sekin, miten alkoholilainsäädännön uudistaminen etenee eduskunnassa tulevana syksynä.

Hallituksen suuntaan lyödään poliittista painetta ja esiin on nostettu mm. ruokamarkkina-asiamiehen viran perustaminen Britannian malliin. Varsinkin kauppaa on syyllistetty tuottajien ahdingosta.

Keskustelun pohjaksi on ilmestynyt mielenkiintoisia tutkimuksia. Tammikuussa julkaistiin valtioneuvoston tilaama Ruoka 2030 -selvitys suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijöistä ja maaliskuussa mietintönsä luovutti kilpailulain uudistamista pohtinut työryhmä. Toukokuussa puolestaan Luke julkisti tutkimuksen ruokaketjun merkityksestä kansantaloudelle ja alueille Suomessa ja kesäkuussa oli vuorossa Ilkka Mäkelän selvitystyön julkistus Ruoka 2030 -selontekoon liittyen.

Kilpailulain uudistamista selvittänyt työryhmä ei pitänyt lisäsääntelyä tarpeellisena, eikä esittänyt elintarvikeketjua koskevia muutoksia kilpailulakiin. Sitä paitsi uuden elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan aloitettua työnsä keväällä kuka tahansa elintarvikevalmistaja, kauppias tai maataloustuottaja voi rekisteröitymättä tehdä lautakuntaan kauppatapaperiaatteita koskevan lausuntopyynnön. Itse asiassa kauppatavat suomalaisessa elintarvikeketjussa ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla myös viimeisimmän tutkimuksen mukaan, jonka teettivät PTY, ETL ja MTK.

K-ryhmässä ei kannateta lisäsääntelyä, mutta uskotaan kyllä hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön, koska kotimaisella kaupalla, elintarviketeollisuudella ja maataloudella on kohtalonyhteys jo sitäkin kautta, että ruoka-ala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä.

Selvitysten mukaan alkutuotannon kustannuskilpailukyky ja kannattavuus ovat kiistatta heikkoja ja yhtenä vaihtoehtona kannattavuuden parantamiseksi esitetään tilakohtaisten volyymien kasvattamista – suuret volyymit korvaisivat pienet katteet. Tämä tietäisi kuitenkin tilakoon merkittävää kasvattamista ja voimakasta rakennemuutosta. Tilojen lukumäärä tippuisi noin kymmeneen tuhanteen. Neljä tilaa viidestä lopettaisi toimintansa.

Turvassa eivät ole kauppa ja elintarviketeollisuuskaan. Ruoka 2030 -selvitys nimittäin nostaa kasvukilpailun osalta koko elintarvikeketjun keskeisimmäksi haasteeksi kotimarkkinakeskeisyyden. Ulkomaisen kilpailun uhatessa sisämarkkinoita, koko ketjun tulisi muuttaa asennettaan radikaalisti ja ottaa viennin kehittäminen yhteistoiminnalliseksi tavoitteeksi.

Esimerkiksi Tanska on ruoan suurvalta, mutta kannattaako ja pitääkö myös Suomen lähteä vastaavanlaiselle tehotuotannon tielle?

Arto Jaakkola, päätoimittaja