”Kauppa on keskeisessä roolissa, kun työllisyyttä halutaan parantaa”

Jaa

Mari Kiviniemi haluaa vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että kauppa voi hyvin ja kukoistaa.

KIVINIEMI OLI UNELMATYÖSSÄÄN talousjärjestö OECD:n apulaispääsihteerinä Pariisissa, kun headhunter soitti. Tilaisuus siirtyä Riemukaaren kupeesta Helsingin Eteläsatamaan Kaupan liiton toimitusjohtajaksi herätti heti kiinnostuksen.

– Ilman muuta. Minulla on ollut vain myönteisiä kokemuksia Kaupan liiton toiminnasta. Tiesin, että kyse oli hyvin toimivasta asiantuntevasta organisaatiosta. Tässä pääsee vaikuttamisen keskiöön.

Ministeriaikanaan Kiviniemi kuunteli kauppaa päättäjän roolissa. Nyt hän haluaa vahvistaa kaupan asemaa päätöksenteossa entisestään.

– Kaupan kilpailukyky on ihan yhtä tärkeää kuin vientiteollisuuden. Kauppa kohtaa kansainvälisen kilpailun verkkokaupan kautta yhä paremmin, enää ei ole selkeää jakoa kotimarkkinoiden ja vientisektorin välillä.

Kiviniemi näkee tälle työlle oivalliset lähtökohdat. – Suomessa on hyvin toimiva ja siinä mielessä avoin hallinto, että etujärjestöjä kuullaan, vaikka päättäjät tekevätkin lopulliset päätökset.

VAALIKEVÄT ON tarjonnut kaupan uudelle puhenaiselle vauhdikkaan alun. Joulukuussa kuukauden ”perehdytysjaksolla” aloittanut Kiviniemi ehti mukaan viimeistelemään ”Työllisyyden, talouden ja ilmaston tulevaisuusohjelmaa”, joka esittelee kaupan ratkaisut suomalaisten hyvinvointiin seuraavan hallituskauden 2019–23 aikana.

– Se käytiin läpi kaikissa valiokunnissa, ja vaalivaikuttamiselle oli myös oma työryhmänsä. Kuulimme myös jäsenyritysten näkemyksiä, se on linjauksissa yleensäkin tärkeää. Joskus on yhteensovittamista, kun jäseninä on monen kokoisia ja kaupan eri sektoreilla toimivia yrityksiä.

Kaupan agendaan oli helppo siirtyä, sillä se on Kiviniemen mukaan hyvin samantyylinen kuin OECD:n, joka toimii kestävän taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi sekä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Enemmän kilpailua, reiluja sääntöjä, markkinataloushenkistä toimintaa. Eikä puolustettavana ole tukirakennelmia, kuten joillakin teollisuuden aloilla. Kaupalla on tavoitteena vain se, että markkinat toimivat hyvin, reilu kilpailu toteutuu ja sääntelyn purkaminen jatkuu.

KAUPAN TULEVAISUUSOHJELMAN ykköskohdaksi on nostettu työllisyysteot, kärjessä sosiaaliturvan uudistaminen niin, että jokainen työtunti kannattaa ottaa vastaan. Kauppa haluaa tarjota työpaikkoja myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville kuten nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille. Tähän tarvitaan kuitenkin uudenlaisia työllistämisen malleja.

Kiviniemi uskoo, että seuraavalla hallituksella on intressi tarttua tarjoukseen, sillä edessä on joka tapauksessa sosiaaliturvan uudistus ja kaikki puolueet perustavat omat vaalitavoitteensa työllisyysasteen nostamiseen. Kauppa on yksittäisenä toimialana Suomen suurin työllistäjä, sen piirissä työskentelee noin 300 000 ja koko kaupan ketjussa lähes 450 000 ihmistä. Se, miten kauppa pystyy työllistämään, voi ratkaista työllisyystavoitteiden toteutumiseen.

– Kauppa pystyy osallistumaan sosiaaliseen työllistämiseen ihan eri tavalla kuin moni muu ala, kuten se on tehnytkin. On paljon sellaista tekemistä, mihin pääsee matalammalla kynnyksellä, vaikka monissa tehtävissä vaaditaankin vahvaa ammattitaitoa ja digiosaamista.

PARIISIIN MUUTTAESSAAN Kiviniemi joutui hämmästyksekseen ottamaan käyttöönsä shekkivihon. Selväksi tuli, että Suomessa ollaan digitalisaatiossa etujoukoissa ja teknologiaa osataan hyödyntää mallikkaaksi.

– Verkkokaupassa ollaan ehkä joihinkin maihin verrattuna jonkin verran takamatkalla, mutta siinäkin on erittäin hyvät edellytykset saada etumatka kiinni. Pitää vain huolehtia reiluista pelisäännöistä.

Kiviniemi viittaa EU:n ulkopuoliseen kauppaan, jota verotus ja tullimaksut suosivat. Alle 22 euron tuotteista ei peritä arvonlisäveroa eikä alle 150 euron lähetyksistä tullimaksua. – Tässä on työsarkaa. Eikä kyse ole pelkästään näistä maksuista, vaan myös kierrätysmaksuista, kuluttajansuojasta ja tuoteturvallisuudesta. Nämäkin ovat keskeisiä kysymyksiä reilun kilpailun maailmassa.

KAUPPAAN KOHDISTUVA SÄÄNTELY on vähentynyt lupaavasti tällä hallituskaudella. – Suomi ei kuulu enää pahimpiin sääntelijöihin. On tehty hyvää työtä, Kiviniemi kehaisee. Tehtävää hänen mukaansa kuitenkin riittää. Kuumin peruna on nyt lääkekauppa, josta on tehty ansiokkaita selvityksiä ja jota kilpailuvirastokin parhaillaan tutkii.

– Koossa alkaa olla riittävästi faktaa, jonka pohjalta edetä. Ensin tulee purkaa määräsääntely ja se, että vain proviisori voi omistaa apteekin. Sen jälkeen voidaan edetä siihen, että myös marketit voisivat myydä itsehoitolääkkeitä. Näin turvattaisiin saatavuus kaikkialle Suomeen.

Kiviniemi huomauttaa, että kyse on myös veronmaksajien ja kaikkien ihmisten rahoista. – Monopoli tuhlaa aina paitsi yhteiskunnan myös kuluttajien varoja.

Viesti on selkeä. Ex-poliitikkona Kiviniemi tietää, että kaupan ajamat asiat pitää saada paitsi päättäjien ja virkamiesten, myös kaikkien suomalaisten tietoisuuteen. – Päätöksentekijöiden on helpompi toimia, kun äänestäjillä on ymmärrys siitä, miksi muutoksia tehdään.

ALKOHOLILAKI UUDISTUI viime vuoden alussa, joten sen suhteen ei kuroteta vielä kuuhun. Tavoitteena on saada työn alle puolueeton selvitys alkoholipolitiikan linjoista ja Alkon asemasta. Miten liberalisointi tästä etenee, riippuu Kiviniemen mukaan pitkälti suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä.

– Olemme menossa eurooppalaiseen suuntaan ja nuoriso on edellisiä sukupolvia fiksumpaa. Kauppa on varmasti valmis muutokseen heti, kun päättäjät ovat, jo 90-luvun alussa nuorena keskustalaisena viinejä ruokakauppaan vaatinut Kiviniemi tietää.

Huomiota hän haluaa myös maankäyttö- ja rakennuslaille, joka suitsii kauppaa muita toimialoja tiukemmin. Kaavoituksesta tulee tehdä joustavampaa ja ennakoitavampaa. Silloin kaupalta voi odottaa hyviä, kasvua tukevia investointeja.

KAUPAN LIITON TOIMITUSJOHTAJA kävelee Zalandosta ostetuilla kengillä, mutta ruokaostokset hän haluaa tehdä kivijalassa. Usein ne tosin hoitaa mainosalalla työskentelevä puoliso Juha Louhivuori, jonka mielipuuhaa oli Pariisissakin hurauttaa omalla autolla Carrefourin runsaudensarveen.

Nyttemmin apajat ovat K-Supermarket Kasarmissa, jonka kalatiski vetää puoleensa. Isommilla asioilla tie vie Ruoholahden K-Citymarketiin.

– Suomalaiset kaupat pärjäävät yhä paremmin ranskalaisille, mutta toki kulutustottumukset vaikuttavat. Esimerkiksi lihassa tarjonta keskittyy meillä paistiin, fileisiin ja jauhelihaan, kun Ranskassa on paljon laajempi kirjo ruhon eri osia ja elimiä.

Ravintolakulttuurin Kiviniemi kehuu muuttuneen valtavasti. Helsinkiin on tullut korkeatasoisia uusia ravintoloita, ja ruokaa voi tilata kotiin mitä ja milloin vain.

– Pariisin jälkeen en voi pitää Helsinkiä kalliinakaan. Varsinkin lounashinnat ovat kohtuullisia.

Vain yhden ikävän yllätyksen marraskuinen muutto tarjosi – sohjoiset kadut. Kengät kuluvat nyt siihen tahtiin, että ehkäpä Kookenkä saa uuden asiakkaan.

 

TEKSTI Kirsi Suurnäkki-Vuorinen / KUVAT Pekka Lähteenmäki

 

Lue juttu 21.3.2019 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.