”TÄRKEÄ YHTEISTYÖKUMPPANI. Kuin vastaus rukouksiin. Paras briiffaaja.” Tällaiset kommentit lämmittävät kiertotalousmanageri Pekka Marttisen sydäntä. Hän kiertää vuodessa noin 150–170 Lassila & Tikanojan jätehuollon puitesopimukseen kuuluvassa K-kaupassa kouluttamassa henkilökuntaa ja auttamassa kauppiasta suunnittelemaan kaupalle toimivat ja heinäkuussa uudistuneen jätelain mukaiset jätehuoltoratkaisut. Toteutuessaan ne johtavat yleensä myös merkittäviin säästöihin.
Moni K-kaupassa työskentelevä on kohdannut Pekan lastauslaiturilla ja saanut pikakurssin kiertotalouteen. – Kerron kaikki jätejakeet ja selvitän, miksi ne pitää lajitella, mitä materiaalille tapahtuu kun se pihasta lähtee ja miksi tämä toiminta on ylipäätään niin tärkeää.
Marttinen on havainnut, että asenteet kierrätystä kohtaan ovat pääsääntöisesti myönteiset, mutta ihmiset ovat toki erilaisia ja yhtä kiinnostaa tosi paljon, toista ei lainkaan. Olipa tilanne mikä tahansa, kauppiaan ja esimiehen tulee saada koko henkilökunta sitoutumaan ohjeisiin. Isompiin kauppoihin kiertotalousmanageri kannustaa nimittämään niin sanotun jätegurun huolehtimaan tiedon levittämisestä. – Henkilökunnasta löytyy varmasti joku, joka on yksityiselämässäänkin kiinnostunut näistä asioista.
Kauppojen takatiloihin perehtyessään Marttinen on nähnyt, että siitäkään vinkkelistä K-kaupat eivät ole toistensa kopioita. – Tilat ovat erilaiset, isoimmissa kaupoissa on yleensä enemmän tilaa astioille ja kun kertyvät määrät ovat suurempia, on kannattavampaa ottaa puristimia ja paalaimia työtä helpottamaan. Myös toimintatavoiltaan kaupat muodostuvat aina jollain tavalla kauppiaansa näköiseksi.
JÄTELAISSA huomioidaan se, että keräyksen pitää olla käytännössä mahdollista järkevin toimin. – Ei yhden jäteastian tyhjentämiseksi kannata ajaa 300 kilometriä, kuten pohjoisimmassa Suomessa saattaisi tilanne olla. Eikä pienimmiltä kaupoilta edellytetä esimerkiksi lasin tai metallin lajittelua, jos näitä materiaaleja tulee alle kaksi kiloa viikossa eikä keräysastioille ole tilaa. Tosin usein käy niin, että lopulta tilaa löytyy, kun siivotaan nurkat ja viedään turhat romppeet pois. Se lisää myös työturvallisuutta.
Kiertotalousmanagerin päätehtävä on varmistaa, että kaupassa lajitellaan lain pykälien mukaan ja toiminta on kustannustehokasta. – Ainakin pahvi ja muovi pitää kerätä hyvin ja huolella, jos haluaa vähentää jätekuluja. Puitesopimukseen kuuluvat kaupat saavat näistä hyvät materiaalihyvitykset, jolloin keräyksen aloituksesta syntyy nopeasti tuhansien eurojen säästö.
Helppo tapa hakea säästöjä on Marttisen mukaan paperin keräys, jos sitä ei vielä tehdä. – Paperia kertyy yllättävän paljon. Keräys on lähes ilmaista, mutta sekajätteessä paperi lisää kuluja. Jos hyvitettäviä materiaaleja valuu poltettavaan materiaaliin, se on kuin rahaa polttaisi.
Yli 20 vuotta jätealalla toiminut Marttinen sanoo, että hänelle työn tärkeimmät draiverit ovat vihreä arvo ja vastuullisuus. – Se, että pystyn omalla toiminnallani auttamaan yrityksiä vähentämään seka- ja energiajätteen määrää ja edistämään sitä kautta kiertotaloutta. Vaikutukset näkee heti ja saan siitä hyvän mielen.
K-CITYMARKET KAUHAJOKI on yksi niistä kaupoista, joissa Pekka Marttinen on päässyt vierailemaan sen jälkeen, kun uusi jätelaki astui voimaan heinäkuussa. – Siellä ollaan tosi innokkaita lajittelun ja kierrätyksen suhteen, kiertotalousmanageri kehuu.
Elintarvikkeen puolella jätehuollosta vastaa kauppias Anssi Hautamäki ja käyttötavaran puolella tavaratalopäällikkövalmennettava Mirva Ala-Kokko. Paljon on tehty yhdessä, sillä talossa on yhteiset lastauslaiturit ja sosiaalitilat.
– Meillä on hyvät puitteet. Olemme esimerkiksi hankkineet tiloihin lisää kierrätysastioita ja tehneet muutoksia jätepuristimien jakeisiin. Näin saimme mahdollistettua kirkkaan muovin keruun isolla puristimella, Hautamäki kertoo.
Kauppias on oikeastaan tyytyväinen, että jätelain tiukentuminen edellytti lajittelun tehostamista. – Sen ansiosta alueellamme alettiin kiinnittää enemmän huomiota kiertotalouteen ja muun muassa biojätteen keruu käynnistyi.
Nyt kaupalla lajitellaan pahvi, kirkas kalvomuovi, metalli, lasi, biojäte ja pakattu biojäte, keräyspaperi ja tietosuojapaperi, sekajäte, energiajäte kuten myös kaikki lavat (Euro, panimo, CHEP ja FIN), transbox- ja maitolaatikot sekä kaikki erilaiset rullakot.
– Raporteilta ei vielä näe kustannuksissa ja kierrätysasteessa tapahtuneita muutoksia, kun tehostettu toiminta on vasta alussa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että kiertotalouden huima kehitys tulee näkymään ajan kuluessa. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman suuri osa jätteistä kierrätettyä ja hyötykäyttöön niin, että jätekulut pienenisivät. Tulevaisuudessa näillä toimilla voi olla mahdollista jopa ansaita hiukan, Hautamäki kaavailee.
Taloudellisten hyötyjen lisäksi tehdyillä toimenpiteillä on ollut muitakin myönteisiä vaikutuksia. – Takatilat pysyvät siisteinä ja helppokulkuisina, kun kaikille tavaroille on paikkansa ja opasteet. Tarkat ja selkeät ohjeet myös motivoivat. Se on aivan olennaista, sillä tulokset tehdään kaupan koko henkilökunnan yhteistyönä.
PYHTÄÄLÄISEN K-MARKET SILTIKSEN KAUPPIAAT, siskokset Minna Kontkanen ja Sanna Kalliomäki aloittivat kauppiasuransa toukokuussa ja päättivät heti kättelyssä ottaa kaupan oman jätehuollon haltuunsa. He tiesivät, että kierrätysasiat ovat kaupalle tärkeitä ja niihin liittyy paljon kysymyksiä. Kiertotalousmanageri Pekka Marttisen elokuisesta vierailusta tulikin kauppiaiden mielestä yksi parhaista tapaamisista kauppiasuran alkuaikoina.
Vaikka kumpikin oli entisessä työssään hoitanut lajittelua suvereenisti, tilanne oli erilainen, kun piti vastata omassa yrityksessä koko toiminnasta lukuisten muiden haltuun otettavien asioiden lomassa. Lisämausteensa tilanteeseen toi jätelainsäädännön kiristyminen heinäkuussa.
– Kovasti yritettiin, mutta epävarmuus kalvoi. Kun Pekka tuli, esitteli luvut ja näytti säästön paikkoja, oltiin tietysti ihan liekeissä. Oli valaisevaa käydä tarkasti läpi kaikki toiminnot ammattilaisen kanssa. Olimme tähän asti pähkäilleet muovipussitasolla, mitä mihinkin uskaltaa laittaa. Halusimme tehdä kaikkemme, ettei tulisi sanktiomaksua emmekä sotkisi koko kierrätyssysteemiä.
HELPOTUS OLI SUURI, kun kiertotalousmanageri vahvisti, että pyhtääläiskaupassa oli toimittu juuri oikealla tavalla ja antoi vielä lisävinkkejäkin. – Nyt osaamme varmasti opastaa ja perehdyttää, Minna Kontkanen toteaa ja kehuu henkilökunnan olevan valveutunutta.
– Hyvänen aika, jos joku huomaa lasipurkin väärässä roskiksessa, tai jos alumiinivuoka ei meinaa löytää paikkaansa niin joku kyllä neuvoo että se kuuluu metallinkeräykseen, sisko vahvistaa.
Kauppiaat olivat ottaneet heti Siltiksessä aloittaessaan paperin, metallin ja lasin täydentämään biojätteen, energiajätteen, pahvin ja kirkkaan muovin lajittelua. Kiertotalousmanagerin käynnin jälkeen he tilasivat pihalle kierrätysastian paperille, jota kertyi yllättävän suuria määriä. Suurin muutos oli sekajäteastioista luopuminen.
– Niitä ei tarvita, jos tarjolla on riittävästi muita jäteastioita ja lajitteluohjeet ovat selkeät ja hyvin esillä. Nyt pihalla on vain pieni sekajäteastia ja senkin tyhjennysväli on pitkä.
Jatkossa kierrätystä aiotaan tehostaa paalaamalla kirkas muovijäte, jolloin materiaalista saadaan hyvitystä. Tilat välivarastointiin ovat jo löytyneet, ja neliöt ovat takatiloissa muutenkin riittävät. – Lajitteluastioita vain järjesteltiin vähän eri tavalla. Ne ovat nyt paremmin käsien ulottuvissa ja varustettu selkeillä ohjeilla, Minna Kontkanen selvittää.
– Pekan käynnin yhteydessä huomasimme senkin, että kaikille ei ollutkaan selvää, minkäväriseen pussiin seka- ja energiajäte laitetaan. Oranssit pussit menivät kyllä energia- jäteastioihin ja mustat sekajätteeseen, mutta tavara pusseissa oli samaa. Kyllä me naurettiin koko porukka, kun todettiin, että eihän ole mitään väliä mihin pussin laitat jos sisältö ei ole sitä mitä on tarkoitus lajitella. Tässä sen näkee, miten tärkeää on varmistaa, että asiat käydään läpi selkokielellä ja perusteellisesti.
– Ei näissä asioissa ole oikeastaan mitään haasteita. Ainakin meiltä löytyy pelkästään innostusta monella tasolla. Kierrätys ei ole vaikeaa, kun siihen saa vain järkiohjeet.
Lue koko juttu 25.11.2022 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
