Kauppa elää, kasvaa, kannattaa tai kuihtuu asiakkaidensa mukana. Kansantalouden kehitys määrittää raamit, mutta käytännön toiminnan kannalta kaupan on syytä seurata kuluttajien ostovoimaa, sen kehittymistä ja jakautumista maantieteellisesti ja tavara-aloittain.
Viime vuosina kuluttajien ostovoima ei ole juuri kasvanut, ja kaupan myynnit ja volyymien kasvu ovat pysähtyneet ja osin pienentyneet. Ostovoiman kasvun oletetaan tulevinakin vuosina olevan vaatimatonta tai jopa laskevaa veronkorotusten ja palkkojen pienten nimelliskorotusten vuoksi.
Väestön ikääntyminen, kotitalouksien keskikoon pienentyminen ja kotitalouksien määrän kasvu voivat toisaalta vahvistaa ja toisaalta kutistaa paikallisia ostovoimia. Asuntokunnista 42 prosenttia oli yhden hengen ja 33 prosenttia kahden hengen asuntokuntia vuonna 2012. Loput 25 prosenttia oli kolmen tai useamman hengen asuntokuntia.
Kaupan kannalta tärkeitä ovat sekä eri alueiden ostovoiman määrät että ostovoiman siirtymät alueiden välillä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa muuttaa kuntien välillä vuosittain noin 270 000 henkilöä ja lisäksi kuntien sisällä noin 560 000. Merkitystä on myös maahanmuutolla (viime vuosina noin 30 000 henkeä vuodessa) ja maastamuutolla (noin 15 000 vuodessa). Nettomuuttovoittoa Suomeen on tullut vuosittain noin 15 000 henkeä.
Kaupan on seurattava myös kuluttajien luottamusta omaan ja Suomen talouteen, heidän säästämisintoaan sekä heidän kokemaansa työttömyyden uhkaa. Kuluttajien odotukset ja mielikuvat talouden kehityksestä vaikuttavat osaltaan kulutushaluihin ja ostoaikomuksiin. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten odotukset oman taloutensa suhteen ovat kohentuneet tasaisesti lokakuusta 2014 alkaen. Huhtikuussa 2015 odotukset olivat korkeimmillaan sitten toukokuun 2011.
Kauppa kasaantuu kasvualueille
Selvitysten mukaan väestö on pakkautumassa entistä enemmän kaupunkeihin, varsinkin yliopisto- ja korkeakoulukaupunkeihin ja muihin merkittäviin maakunnallisiin kasvukeskuksiin, joita Suomessa on noin 40. Merkittävimpiä kasvualueita ovat Helsinki ja pääkaupunkiseutu, Tampere ja Pirkanmaa sekä Turku ja Varsinais-Suomi. Tilastokeskuksen mukaan peräti kolmasosa kunnista imee kaikki muuttajat. Erityisesti Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnat ovat saavuttaneet maan sisäistä muuttovoittoa. Kaikkiaan väestön on ennustettu kasvavan näillä seuduilla yhteensä 550 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kaupan toiminta- ja kasvuedellytyksiin vaikuttavat merkittävästi myös työssäkäyntialueet ja työikäisen väestön kasvu; sekin näyttää keskittyvän kasvukeskuksiin.
Kaupalle kaksijakoinen muutos tuo sekä mahdollisuuksia että ongelmia. Toisaalta kasvukeskuksiin tarvitaan uutta liiketilaa ja ne vetävät puoleensa uusia kauppoja. Toisaalta vähenevän väestön paikkakunnilla myymäläverkosto harvenee vääjäämättä kannattavan toiminnan edellytysten kuihtuessa. Myös tehokkaan logistiikan ja kauppaan liittyvien oheispalveluiden tuottamisen kannalta kehitys on haastavaa.
Tarkempia tietoja mm. ostovoimasta eri alueilla löytyy Kaupan Tekijät 2015 –tilastonumerosta.
Teksti: Lasse Mitronen ja Arto Lindblom
Kuva: Kesko
