K-ryhmä on lähes 13 miljardin euron vähittäismyynnillään Suomen suurin ja Pohjois-Euroopan kolmanneksi suurin vähittäiskaupan toimija. Ryhmässä työskentelee noin 42 000 kaupan ammattilaista, joista yli 40 prosenttia kauppiaiden palveluksessa ja lopuista puolet koti- ja toinen puolikas rautakaupan muissa toimintamaissa.
Ei ihme, että pääjohtajaa harmittaa, kun kaupan ryhmien markkinaosuuksia tavataan tarkastella pelkästään ruokakaupan osalta. Jos mukaan laskettaisiin kaikki toimialat, saataisiin parempi kokonaiskuva. Sen lisäksi, että K-ryhmä on päivittäistavarakaupan vahvan kakkonen, se on sekä auto- että rautakaupan ehdoton ykkönen ja pysynyt myös urheilukaupassa markkinajohtajana. Foodservice-tukkukaupassa menestyksekkäästi operoiva Kespro olisi niin ikään korkealla, jos toimialalla laskettaisiin markkinaosuuksia.
Fokusoituminen kolmen ydinliiketoiminta-alueen kilpailuetujen kehittämiseen on tuottanut tulosta. Kaikilla toimialoilla saavutettiin viime vuonna hyvä kehitys ja sama suunta on jatkunut.
”Päivittäistavarakaupassa vuosi alkoi peräti erinomaisesti. Myös autokaupassa kehitys on jatkunut erittäin vahvana ja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa suunnitelmien mukaisesti”, Helander summaa ensimmäisen kvartaalin.
Vaikka vapaa-ajan kauppa ei ole K-ryhmän strategian keskiössä, Helander tähdentää, että sitäkin kehitetään ja siihen investoidaan kuten kaikkiin liiketoimintoihin. Hän on erittäin tyytyväinen vapaa-ajankaupan toimintaan ja korostaa myös sen kannattavuuden – sekä Keskon että kauppiaiden – olevan hyvällä tasolla.
”Ja kuten olen moneen kertaan sanonut, niin olemme valmiit harkitsemaan uutta omistajaa vain, jos jossain vaiheessa löytyy sellainen toimija, joka osaa ja tarjoaa vapaa-ajankaupan yksikölle ja kauppiasyrittäjille K-ryhmää paremmat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. On täysin mahdollista, että vapaa-ajankauppa pysyy osana K-ryhmää.”
Yhdessä yhteisessä K:ssa
K-ryhmän menestysreseptiin kuuluu Helanderin mukaan olennaisesti yhteisten vahvuuksien hyödyntäminen. K-brändi näkyy samanlaisena eri toimialoilla ja kaikissa ketjuissa, myös nimensä vaihtaneen K Auton autotaloissa, jotka saavat oranssin K-merkin vahvojen kansainvälisten brändien rinnalle.
”Yksi yhtenäinen K on ollut meille alusta asti keskeinen strateginen tavoite. Mitä enemmän konkreettisia hyviä asioita tehdään, sitä paremmin tämän asian merkitys ymmärretään ja sitä enemmän lisääntyvät innostus sekä kiinnostus toimia yhden vahvan K-brändin alla myös asiakasrajapinnassa.”
Helander toivoo, että K-ryhmän suuruutta ja laajaa valikoimaa aletaan hyödyntää myös valikoimia rakennettaessa. Hyvä alku on rautakaupan FXA-brändin rantautuminen päivittäistavarakaupan puolelle. Herääkin kysymys, nähdäänkö Pirkka-tuotteita jossain vaiheessa K-Rautojen hyllyillä.
”Siihen en ota kantaa, mutta juuri näitä asioita liiketoiminnoissa, ketjuissa ja kauppiaiden tulee pohtia. Kauppiaat ovat tässä keskeisessä roolissa omien kauppakohtaisten liikeideoidensa kanssa. Luotan siihen, että tulemme näkemään hyviä ratkaisuja yksi yhtenäinen K -hengessä”, Helander sanoo.
Lisää luovuutta
Myös K-kauppiaan ammatti uudistuu ajan hengessä. Tämän päivän kauppias analysoi dataa ja rakentaa kaupalleen kauppakohtaista liikeideaa, joka sopii paikalliseen kilpailutilanteen ja asiakaskuntaan. Useamman kaupan johtamisessa kysytään kykyä johtaa kokonaisuuksia ja toteuttaa asioita ihmisten kautta sen sijaan että tekisi itse.
Helanderin mielestä hyvä koulutus – oli se miltä alalta tahansa – antaa kyllä paremmat lähtökohdat, mutta koulutustaustasta riippumatta kaikkein tärkeintä on edelleen aito kiinnostus ihmisiin ja asiakkaisiin sekä vahva halu miettiä ja kehittää koko ajan erilaisia palveluita, joilla haetaan asiakastyytyväisyyttä. ”Jos jotain, niin luovuutta tarvitaan aiempaa enemmän”, Helander listaa kauppiaalle hyödyllisiä ominaisuuksia.
Teksti Kirsi Suurnäkki-Vuorinen, kuva K-ryhmä
Lue lisää 18.5. ilmestyvästä Kehittyvästä Kaupasta
