”K-ryhmä on kansainvälisessä urheilukaupassa kuin Suomi Euroopan unionissa; jos lähdemme johonkin mukaan, teemme sen tosissamme”, sanoo kansainvälisen Intersportin hallituksen puheenjohtajaksi valittu Keskon vapaa-ajanyksikköä johtava Intersport Finlandin toimitusjohtaja Jussi Mikkola.
Intersport-ketju toimii viidessä maanosassa ja 66 maassa. Ketjun yli 5 700 kaupan myynti on reilut kymmenen miljardia euroa. Ryhmä on kasvanut voimakkaasti, mukaan ovat liittyneet mm. Kiina ja Australia.
Yhteenliittymän toiminta käynnistyi vuonna 1968. Suomi on ollut mukana jo vuodesta 1970, Kesko ja K-ryhmä vuodesta 1992, jolloin Intersport International Corporation IIC tarjosi yhteistyötä Kesport-kauppaa tehneelle Keskolle.
Kärkimaa useassa suhteessa
Kokoonsa nähden Suomi on monessa suhteessa Intersport-perheen kärkimaita: kaupat ovat suuria ja ketjun markkinaosuus on korkea. Intersport Finlandin henkilökunta on ollut aina aktiivisesti mukana kansainvälisissä suunnittelu- ja työryhmissä, Mikkolakin toimi tuotepäällikkönä 90-luvulla retkeilyn ja polkupyöräilyn työryhmissä.
Yhteistyö tuntui alusta lähtien luontevalta. Kansainvälisen Intersportin kulttuuri perustuu kauppiasyrittäjyyteen ja ketjutoiminnan rakenne on monissa maissa samankaltainen kuin K-ryhmän urheilukaupassa. Myös kansainväliset tavoitteet ovat samansuuntaisia: ostovoiman yhdistäminen, omien merkkituotteiden roolin vahvistaminen, toiminnan harmonisoiminen ja erikoiskaupan tekemisen vahvistaminen.
”Maailman suurimmassa urheilukaupan ketjussa pääsimme mukaan ostohintoihin sekä yksinmyyntimalleihin ja -merkkeihin, joihin meillä ei olisi muuten ollut mahdollisuuksia kansainvälisesti kilpaillussa merkkitavaramaailmassa”, Mikkola kiteyttää yhteistyön hyödyt.
Agendalla tutut kysymykset
Kansainvälisen yhteenliittymän hallituksen agendaa hallitsevat pitkälti samat kysymykset, jotka aiheuttavat päänvaivaa myös Suomessa.
”Kannattavuushaasteet kilpailun kiristyessä ja ostovoiman heikentyessä sekä urheilukaupan kannalta heikot talviolosuhteet ovat pinnalla monessa maassa. Intersport on perinteisesti ollut vahva juuri talviurheiluvälineissä, mikä on tehnyt kaupankäynnistä varsin sääherkkää.”
Muutoksiin on reagoitu esimerkiksi kehittämällä uusia kauppakonsepteja, kuten pienemmän kokoluokan erikoisliikkeitä. Sen sijaan verkkokauppa ei ole ollut kauppiasvetoisissa vähittäiskaupan ketjuissa työlistalla kärkipäässä, vaikka onkin useimmissa maissa jo avattu tai ainakin työn alla.
”Urheilukaupassa osaavan myyjän ja kokeilemisen merkitys on suuri. Meillä Suomessa Budget Sportin verkkokauppa on ollut auki jo useamman vuoden ja Intersportinkin viime syksystä lähtien, joten olemme hyvin vauhdissa mukana”, Mikkola toteaa.
Omat haasteensa tuo ryhmän voimakas kasvu. Konseptien vienti uusiin kulttuureihin vaatii paljon paikallista työvoimaa ja volyymien nopea kasvu tarkkuutta omien merkkituotteiden ja ostotoiminnan kehittämisessä. IIC:llä on nykyään tytäryhtiö ja kaksi toimistoa myös Kiinassa.
Yhteistyöstä win-win-tilanne
Jussi Mikkola on toiminut IIC:n hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 2002. Viime vuodet hän oli hallituksen varapuheenjohtaja.
”Puheenjohtajat ovat yleensä tulleet suuremmista osakasmaista eikä yhtiössä ole aiemmin ollut pohjoismaista puheenjohtajaa. Suomi edustaa vain noin kolmea prosenttia Intersportin kansainvälisestä volyymista.”
”Yhtiö on hyvässä kunnossa ja toimiva johto on vakiintunutta ja sitoutunutta. Itsekin edustan kansainvälisessä yhteistyössä kokemusta, mikä tässä dynaamisessa laajentumisvaiheessa tuonee myös vakautta ja jatkuvuutta ketjun toimintaan. Odotan kansainvälisestä näköalapaikastani hyötyä Suomen urheilukaupalle, jolloin tästä muodostuu hedelmällinen win-win-tilanne.”
Teksti: Kirsi Suurnäkki-Vuorinen Kuva: Mauri Ratilainen
