K-RYHMÄN päivittäistavarakaupan tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen antaa nykyään omalta vastuualueeltaan eniten haastatteluja vegetuotteista. Ne kiinnostavat mediaa ja kuluttajaa, koettiinhan lihaa korvaavissa tuotteissa vuonna 2020 jopa 50 prosentin kasvu. Esimerkiksi vegemakkarat olivat yksi vuoden 2021 juhannuksen suurimmista nousijoista 300 prosentin kasvuluvuillaan.
Hurjia lukuja selittää osittain alhainen lähtötaso mutta myös valikoimien laajeneminen. Tällä hetkellä lihaa korvaavien kasviproteiinien myynti on tasaantunut, eikä suuria kehityslukuja viimeisen vuoden aikana ole nähty. Silti vegetuotteet ovat tulleet jäädäkseen. – Lähdimme muutamalla härkäpaputuotteella liikkeelle kuutisen vuotta sitten. Nyt valikoimissa on kymmeniä tuotteita, Vuorinen sanoo.
KASVISSYÖNNIN yleistymisestä vuonna 2010 väitellyt Markus Vinnari vierastaa puhumista vegebuumista. Hän kertoo kasviproteiineihin laitettujen investointien lähteneen kuitenkin oikeasti ylöspäin viime vuosina. Isot ruokatalot meillä ja muualla ovat alkaneet panostaa kehitystyöhön. Tarvittava teknologia edistyy koko ajan.
– Kyky muokata raaka-aineita on kehittynyt hurjasti. Tulevaisuudessa on odotettavissa vieläkin parempia tuotteita. Jo nyt markkinoilla on vegetuotteita, joiden maku on lähellä oikeaa lihaa, Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtorina toimiva Vinnari toteaa.
Suomessa kasvispohjaisia proteiinituotteita käytetään eniten isoissa kaupungeissa. Uudenmaan osuus myynnistä on melkein puolet. Kasvukeskusten ulkopuolella maaseutukaupoissa myynti on pienempää ja valikoima sitä kautta suppeampaa.
LIHAN MYYNTIVOLYYMIT ovat Vuorisen mukaan hieman laskeneet. Sianlihasta on siirrytty siipikarjaan, ja naudanlihan myynti on pysynyt tasaisena. Lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden myynnin kasvu on tällä hetkellä pysähtynyt ja jopa miinuksella.
– Niissä on liikuttu aika pitkään muutaman prosentin tietämillä verrattuna koko lihakategoriaan. Vaikka on ollut kasvua, osuus kokonaisuudesta on vielä pieni. Kyllä suomalaiset syövät edelleen lihaa.
Markus Vinnari odottaa tilanteen muuttuvan nopeastikin, kun lihaa korvaavat kasviproteiinit pystyvät korvaamaan jauhelihan ja broilerituotteet, joista lihankulutus suurimmaksi osaksi koostuu. Se vaatii, että kasviproteiinit pärjäävät makutesteissä ja ihmiset tulevat niistä tietoisiksi.
– Broilerinlihan kasvanut kulutus on esimerkki markkinoiden muutoksesta. Sitä kirittivät sopivien mausteseoksien löytyminen, edullisuus sekä lihan tarjoaminen helpossa muodossa erilaisina suikaleina.
Hän muistuttaa, että lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden hinta laskee vasta, kun tuotanto saadaan isoon mittakaavaan. – Hollannissa ollaan jo siinä tilanteessa että kasviproteiinit ovat lihan kanssa kilpailukykyisiä. Siellä on ollut myyntiä jo pitkään ja se on isompaa kuin meillä.
Vinnari sanoo kuluttajan toimivan annetuissa raameissa. Ostoskorin sisältöön vaikuttavat niin maatalouspolitiikka kuin teollisuuden neuvotteluvoima. Ruoantuotannon toimintaympäristö elää koko ajan. On sota Ukrainassa, saatavuusongelmat, inflaatio ja ilmastonmuutos. Niiden vaikutukset vegetrendille näkee hänen mukaansa vasta jälkikäteen.
TUOTTEIDEN SIJOITTELU kaupoissa on isossa roolissa, jotta uudet asiakkaat löytävät ne. Vuorinen kertoo tuplasijoittelun olevan yksi hyvä vaihtoehto. Silloin vegehyllyt ovat erikseen, mutta korvaavat tuotteet löytyvät lisäksi myös lihahyllystä.
– Se, joka ei menisi vegehyllylle, saattaa silloin saada kimmokkeen, että hei, kokeilenpa tätä lihan sijasta.
Vuorinen arvelee tulevaisuudessa olevan tilaa sekä lihalle että sitä korvaaville tuotteille. Hän painottaa, että jälkimmäiset on suunniteltu kaikille eikä vain lihaa välttäville. Fleksaaminen eli sekasyöminen on seuraava askel, jotta lihaa korvaavista tuotteista tulee koko kansan ruokaa.
– Luulen, että kasviproteiinien käytön kasvu tulee kasvisten määrää ruokavalioonsa lisäävistä ihmisistä, jotka haluavat syödä terveellisesti ja vuorotella liha- ja kasviproteiinien välillä.
Lue koko juttu 23.9.2022 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
