KAIKKI ALKOI SIITÄ, kun K-Market Tervapadan sisälle juoksi pelosta tärisevä poika kolmen isomman nuoren jahtaamana. Kiusaamisen uhria autettiin. Hän sai olla sisällä, kunnes takaa-ajajat lähtivät. Sitten poika saatettiin turvallisesti pois.
Tapaus ei ollut ainoa laatuaan. Kauppias Ville Kestilän korviin oli kantautunut kaupan pihalla sattuneita inhottavia tilanteita, joissa oli nöyryytetty ja sotkettu vaatteita. Hän halusi tehdä sellaisesta lopun. Ensin hän kuitenkin pohti, kuuluuko kiusaamiseen puuttuminen kaupan velvollisuuksiin.
– Tulin siihen tulokseen, että kyllä kuuluu. Tervakoski on pieni teollisuustaajama ja kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Olemme osa tätä yhteisöä.
Syntyi ajatus kiusaamisvapaasta vyöhykkeestä. Kestilä kertoi kaikille, että hänen kauppaansa saisi tulla turvaan kuka tahansa, joka kokee olonsa uhatuksi.
– Siitä tuli sellainen julistus meidän ostarilla pyöriville nuorille. Kun kirjoitin asiasta kaupan Facebook-sivuilla, päivitys sai muutamassa viikossa 30 000 tykkäystä.
Asia sai niin lämpimän vastaanoton, että K-Market Tervapata haastoi kaikki Suomen K-Marketit pitämään silmät ja korvat auki ja puuttumaan kiusaamiseen omassa lähiympäristössään. Koulujen alkaessa koko ketju lähti mukaan.
KUOPIOLAISELLE K-Market Sataman kauppias Mika Parviaiselle oli itsestään selvää osallistua. Hän ajatteli heti, että kampanjasta voisi tulla jotain isompaa.
– Tuntui upealta, kun kaikki lähes 800 K-Marketia julistautuivat kiusaamista vastaan. Ne sijaitsevat usein ydinkortteleiden keskellä lähellä kouluja, ja asiakkaina on paljon lapsia ja nuoria. Siksi on loistavaa, että juuri me tarjoamme kiusaamisvapaita vyöhykkeitä.
Asia on myös henkilökohtainen. – Minua kiusattiin paljon yläasteikäisenä, ja siitä on jäänyt arvet. Jos itse pystyn vaikuttamaan ja mahdollistamaan turvallista koulunkäyntiä, sen myös teen.
YHTEISTYÖKUMPPANINA K-Marketeilla on kiusaamisen ehkäisyssä Mannerheimin Lastensuojeluliitto. MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki korostaa, miten tärkeää on puhua kiusaamisesta lasten kanssa.
– Pienemmillekin pitää kertoa, mitä tapahtuu ja miltä tuntuu niistä lapsista, jotka suljetaan pois leikeistä tai muutoin kiusataan. Lapsia voi myös kannustaa toisia huomioivaan käyttäytymiseen.
Kiusaamistilanteisiin voi valmistautua etukäteen, ja niissä toimimiseen löytyy ohjeet. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on räätälöinyt vinkit kauppojen henkilökunnalle. Ne tarjoavat apua tilanteisiin puuttumiseen. Oleellista on hahmottaa, mitä kiusaamisvapaa konkreettisesti tarkoittaa.
– Se on sitä, että kaupassa saa olla turvassa, ja sieltä saatetaan tarvittaessa turvallisesti pois. Riittää, että toimii turvallisena aikuisena. Se, että uskaltaa puuttua, on jo paljon, Pajamäki sanoo.
Pajamäki pitää tärkeänä, että aikuinen menee väliin aina, kun näkee jotain mikä vaikuttaa kiusaamiselta. Silloin välittyy ajatus, että näitä asioita ei koskaan katsota läpi sormien. Tapaukset voivat kuitenkin olla monimutkaisia ja pitkäaikaisia. Niiden jatkohoito kuuluu Pajamäen mukaan koulun ammattilaisille sekä vanhemmille, mutta akuuttiin kiusaamiseen voi aina puuttua.
– Kaikki työ kiusaamisen kitkemiseksi on merkityksellistä. Kaikki, jotka auttavat typistämään ilmiötä vähänkin, tekevät arvokasta työtä. Työ ei silti ikinä lopu. Aina tulee uusi sukupolvi.
K-Marketien julistautuminen kiusaamisvapaiksi vyöhykkeiksi on alkanut toimia juuri niin kuin pitää. Ville Kestilä on jo kuullut tapauksesta, jossa nuori on hakenut turvapaikkaa kaupasta, koska oli kuullut kampanjasta. Oman kaupan ympäristössä hänen tietoonsa ei ole tullut yhtään kiusaamistapausta sen koommin, kun Tervapata ensimmäisenä lähti asiassa liikkeelle.
– Ehkäpä julistus sai niin isot mittasuhteet, että väkivaltainen kohtelu loppui siihen. Toivottavasti Tervakoskella on nyt sellainen moodi, että ei ole coolia kiusata, hän sanoo.
TEKSTI Virpi Adamsson/ KUVA K-ryhmä
Lue koko juttu 23.9. ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta
