Kovassa kisassa vain parhaat pysyvät mukana pelissä. Kilpailun puutteesta puhuvien kannattaisi perehtyä faktoihin. Varmasti yllättyy, jos laskee kuinka monen sadan ihmisen yhteistyötä jokainen tuote on vaatinut ennen päätymistään kaupan hyllylle.
Kaupan liikevaihto kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen arvion mukaan 2,0 prosenttia ja nousee tänä vuonna 40 miljardiin euroon. Melkein puolet siitä tulee päivittäistavarakaupasta. Komeinta kasvua tilastot näyttävät kodintekniikan kaupassa ja optisella alalla, mutta pukeutumisen ja huonekalujen kaupassa on pieni miinusmerkki.
Kaksi tasaväkistä, mutta eri tavalla toimivaa kaupan jättiläistä jakaa keskenään puolet potista. K ja S ovat isoja, mutta suuruus sinänsä ei ketään suojele, sillä asiakkaat on hurmattava joka päivä teoilla.
Jo kaksi kolmesta päivittäistavaraeurosta käytetään isoissa marketeissa. Pienissä (alle 400 neliötä) ruokakaupoissa myynti laski 6,6 prosenttia ja pieniä myymälöitä lopetettiin eniten 20 vuoteen, vuoden aikana yli 220 kappaletta.
Ketjuissa porskutti tuttu kärki
Nielsenin mukaan päivittäistavaramyynnin arvo oli lähes 17,6 miljardia euroa. Luvussa on mukana arvonlisävero. Myynnin arvo kasvoi yhden prosentin, mikä on paras kehitys neljään vuoteen.
Ketjuissa porskutti viime vuonnakin jo aiemmilta vuosilta tuttu kärki. S-market on edelleen ketjuista suurin ja kasvu jatkui, mutta vain 1,1 prosentilla. Kannoillaan tulee Prisma, jolle viime vuosi oli mukava Suomessa, mutta ei niin mukava muualla. K-Citymarket ja K-Supermarket ovat tottuneesti seuraavilla sijoilla. Molempien verkosto vahvistui. Lidl jatkaa viidentenä. K-Market on Suomen tihein ketju.
Rautakaupassa K-Rauta-ketju nousi miljardikerhoon, kun keväällä 2017 siihen liittyivät aiemmin Rautia-nimen alla toimineet melkein sata rautakauppaa. Ketjun myynti kasvoi 2,7 prosenttia ja markkinaosuus vahvistui.
Mielikuva ratkaisee
Isojen ostoskeskusten käytävillä törmää lukuisiin ketjuihin. Monen alkuperä on ulkomailla, mutta kaikki toimivat netin ja postin takia enemmän tai vähemmän kansainvälisillä markkinoilla. Melkein kaikkea saa melkein mihin tahansa ja mistä tahansa.
Useimmille asiakkaille ketjun kotimaa ei ole syy asioida tai olla asioimatta. Oleellista on, herättääkö esillä oleva tavara mielenkiinnon vai ei. Yhä useammin myydään mielikuvia, tietynlaista tunnetta ja erityistä elämystä. Yhä vähemmän ostetaan pakottavaan tarpeeseen ja yhä enemmän mielihalujen tyydyttämiseksi.
Yltäkylläisyyden keskellä ei ole ihan helppo hetkauttaa. Kymmeniä ketjuja on vuosien varrella kadonnut hiljaa tai kohinan kanssa. Runsaan tarjonnan takia asiakas voi olla nirso ja vaatia euroillaan enemmän vastinetta eikä ole mitään taikakalua tämän toteuttamiseksi. Kaikki testataan armottomassa arjessa.
Kauppa on vaativa ja kiehtova ala, jossa tarvitaan erityisesti asiakasosaamista ja uusiutumista. Suomalainen kauppa ei enää ole vain suomalaista. Kun peli on reilua, pärjäävät parhaat.
Teksti: Heikki Peltola, kuva: K-ryhmä
Paljon kiinnostavaa tietoa Suomen vähittäiskaupasta ja lukuja eri ketjujen viime vuodesta löytyy Kehittyvän Kaupan tuoreesta Kaupan Tekijät 2018 -tilastonumerosta.
Tilaa Kaupan Tekijät täältä. (40 euroa/kpl +alv. sis. postikulut)