Asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimmat yksittäisten kuluttajien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Juuri niihin meistä jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa. K-ryhmän eri toimialojen kaupat ovat siinä monin tavoin apuna tarjotessaan asiakkailleen mahdollisuuksia pienentää ilmastovaikutuksiaan.
– Kauppojen henkilökunta on tärkeässä roolissa, Kalervo näkee. – Myyjät näyttävät työssään esimerkkiä ja osaavat neuvoa asiakkaita ilmaston kannalta parempiin valintoihin.
TUOREET FAKTAT ilmaston lämpenemisestä pysäyttävät: nyt ollaan Kalervon mukaan totisen paikan edessä. Siitä hän on ylpeä, että Keskon K-ryhmälle hankkima sähkö on jo kaksi vuotta ollut 100-prosenttisesti uusiutuvalla energialla tuotettua.
– Vuodenvaihteessa 2016–17 prosentti koko Suomen sähkönkulutuksesta vaihtui yhdessä yössä ilmastoystävällisemmäksi. K-ryhmän linjauksilla on Suomessa merkitystä, hän toteaa. Käyttöön liittyvät sähköyhtiöiden takuumaksut ovat kuitenkin kallistumassa reippaasti.
– Pyrimme silti jatkossakin ostamaan takuut kaikelle sähkönhankinnallemme, Kalervo linjaa.
Hän sanoo K-ryhmänkin pikku hiljaa vähentävän tähän asti suosimansa bio- energiapohjaisen sähkön käyttöä. Nyt painotetaan enemmän vesi- ja tuulivoimaa. K-kauppojen ja kiinteistöjen katoille on rakennettu aurinkovoimaloita, ja investoinneillaan K jatkaa Suomen suurimpana aurinkosähkön tuottajana ja käyttäjänä. – Kaikkinensa tuuli- ja aurinkovoiman osuus on vielä vähäinen.
K KULJETTAA JOKA PÄIVÄ tavaraa kauppoihin kaikkialle Suomeen. Kesko Logistiikan kuljetusten päästöjä aiotaan vähentää 10 prosenttia vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä. – Keskitämme jakelua, optimoimme reittejä, kuljetamme täysiä kuormia ja hyödynnämme tehokkaasti paluukuljetuksia. Kaikki yli 500 sopimuskuljettajaamme on koulutettu taloudelliseen ajotapaan, ja kalustoa on uusittu, Kalervo kertoo. On erikoispitkiä yhdistelmäajoneuvoja sekä ekorekka pitkän matkan runkokuljetuksiin.
Keskon ja Gasumin yhteistyön ansiosta kolme valmistajaa käyttää Pirkka-tuotteiden valmistamisen energialähteenä bioenergiaa, joka syntyy K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta hävikistä. Yhdessä WWF:n kanssa K-väki on Kalapolut-talkoilla raivannut taimenille ja lohille kutuväyliä. Yksittäisenä hienona ympäristötekona Kalervo nostaa esiin Pirkka Saaristolaiskalapihvin, joka kiri nopeasti tuoteryhmänsä neljänneksi suurimmaksi tuotteeksi. Rautakaupassa tärkeä edistysaskel on K-Raudan Remonttineuvonta, josta rakentajat saavat maksutta myös energiansäästövinkkejä. Sähköautoiluun taas kannustetaan lukuisilla K-kauppojen yhteydessä sijaitsevilla latausasemilla.
MAAPALLON LÄMPENEMINEN on yhteinen huolenaihe. – Kymmenien tuhansien K-ryhmässä työskentelevienkin arkiset pienet teot vaikuttavat: sammutanko turhat valot, laitanko roskan oikeaan paikkaan, toimitanko ongelmajätteen sinne minne se kuuluu, huolehdinko siitä, että käyttämättä jäävä syömäkelpoinen ruoka syödään ja toimitetaan tarvitseville, Kalervo poimii. Hän saa sähköpostitse ympäristövinkkejä sekä kaupoista että keskolaisilta ja pitää hyvänä, että ihmiset miettivät ja ovat aktiivisia.
– Tsemppiä tarvitaan jatkossakin. Toivon, että osaisimme K:ssa vielä paremmin viestiä ympäristöponnisteluistamme asiakkaille ja kannustaa heidät mukaan talkoisiin!
TEKSTI: Riitta Kilgast/KUVA: Mikko Käkelä
Artikkeli on julkaistu Kehittyvässä kaupassa 1/2019
