Kaupan myynninkasvu on edelleen veitsenterällä. Kaupan liiton mukaan vähittäiskaupan myynnissä on saavutettu pohjakosketus ja nyt eletään kriittisiä aikoja tulevan kehityksen suhteen.
”Pientä hyvää alkaa olla näkyvissä, mutta tuleva myynninkasvu voidaan pilata aika nopeastikin veropolitiikalla”, varoittaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala. Samaa mieltä on Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, joka muistuttaa, että luisu alaspäin saadaan liikkeelle helposti, jos niin halutaan.
Kumpikin on varsin pessimistinen sen suhteen, että maassa saataisiin aikaan vielä seuraavallakaan vaalikaudella kaupan myynninkehitystä vauhdittavia veroratkaisuja tai julkisen sektorin sopeuttamistoimia.
”Kunnianhimotonta tähän mennessä”, Pekkala kritisoi käytyä vaali- ja verokeskustelua ja ennakoi, ettei suurta veroremonttia ole tulossa ja myös julkisen sektorin rakennemuutospaketti tuntuu murtuvan pala palalta. Hänen mukaansa tämä tietää kaupalle raskaita aikoja niin myynninkehityksen kuin työllistämismahdollisuuksienkin suhteen.
Poliitikot päättävät leikkauslistoista
Millainen julkisten menojen leikkauslista sitten olisi kaupan mieleen? ”Me emme tee leikkauslistoja. Kyllä niiden teko kuuluu poliitikoille”, Pekkala ja Kurjenoja toteavat.
Kurjenojan mukaan kyse voisi olla mm. yritystuista, jotka kohdennettaisiin entistä tarkemmin aloittaville sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Sen jälkeen markkinatalouden pitäisi antaa toimia, ja laittaa harkinnan alle ylimääräinen tukikoneisto ja kaikki siihen liittyvät hallinnolliset kulut”, Kurjenoja sanoo.
Pekkala puolestaan huomauttaa siitä, että heiltä tivataan aina leikkauslistoja, mutta menoja lisättäessä ei kukaan muista kysyä sitä, mihin kaupan mielestä veroeuroja tulisi satsata.”Vaikka haluammekin, että Suomi säilyy pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, niin julkista sektoria on supistettava. Se ei voi enää kasvaa siinä mitassa kuin on tapahtunut. Paljon voidaan tehdä puuttumatta ns. hyvinvointivaltioon.”
”Puhutaan paljon mm. byrokratian purkamisesta, mutta sitä lisääviä ehdotuksia sataa kaiken aikaa lisää. Eräässäkin vaalikeskustelussa esitettiin perustettavaksi kaupan asiamiehen virka”, Pekkala ihmettelee.
Sähkövero hiertää mieliä
Erityistä ärtymystä Kaupan liiton edunvalvojissa herättää mm. sähkövero. Pekkala on harmissaan siitä, että vuodenvaihteessa voimaan tullut sähköveron nousu tiesi kaupalle noin yhdeksän miljoonan euron lisälaskua. ”Sitä ennen teimme energiatehokkuussopimuksen, jolla säästimme 12 miljoonaa euroa. Joten aika nopeasti ne säästöt sitten häviävät jonnekin muualle”, hän tykittää.
Kurjenoja puolestaan haluaa päättäjiltä vastauksen siihen, onko siitä jotakin etua, että Suomessa säilyy pk-teollisuutta palveleva ja suomalaisia työllistävä tukkukauppa.”Aina kun sähköveroa kiristetään, niin se iskee nimenomaan suomalaiseen tukkukauppaan. Siitä ei puhuta kuitenkaan julkisuudessa juuri koskaan, vaan siitä, että teollisuuden sähköverotaakkaa pitää pienentää. Myös suomalainen tukkukauppa ja vähittäiskauppa ovat kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Sähköveron kiristäminen ei edistä millään tavoin esimerkiksi suomalaisen tukkukaupan kilpailukykyä”, Kurjenoja tähdentää.
Hän muistuttaa, että varsinkin suomalainen pk-teollisuus tarvitsee tehokasta tukkukauppaa. Sitä vastoin suurteollisuus pystyy itsekin järjestämään omat hankintakanavat. Kurjenojan mukaan suomalaista pk-teollisuutta olisi parempi palvella Suomesta kuin ulkomailta käsin.
Osa-aikatyötä ei pidä vaikeuttaa
Pekkalan mukaan tarkan pelin edessä päättäjät ovat myös osa-aikatyön suhteen: lähdetäänkö sitä jotenkin rajoittamaan tai vaikeuttamaan. Hänen mukaansa kaupalla ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, että osa-aikatyön ehtoja lähdettäisiin kiristämään. Tässä tilanteessa osa-aikatyön ehtojen tiukennukset olisivat myrkkyä kaupalle.
Mitä tulee tuleviin työmarkkinapoliittisiin ratkaisuihin, niin niiden on tuettava työllisyyttä ja ne eivät saa aiheuttaa kaupalle lisää kustannuksia. Työn verotusta taasen olisi alennettava tasaisesti kaikissa tuloluokissa.
Puheita yhdestä arvonlisäverokannasta Pekkala pitää teoreettisina. Sellaisen toteuttaminen tällaisessa taloudellisessa tilanteessa olisi vaikeaa. ”Enkä usko, että elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvonlisäverokantojen nousua pidettäisiin sosiaalisesti järkevänä”, hän huomauttaa.
Kääntyy pikkuhiljaa
Kaupan liitto ennustaa, että tukkukauppa kasvaa tänä vuonna puolitoista prosenttia ja ensi vuonna kaksi. Sen sijaan vähittäiskaupan myynnin määrä pienenee vielä tänä vuonna ja kääntyy vasta ensi vuonna hitaaseen noin puolen prosentin kasvuun. Talouskasvua ruokkii mm. öljyn alhainen hinta.
Oma vaikutuksensa on myös alhaisella inflaatiolla, joka tukee kuluvana vuonna kotitalouksien ostovoimaa. Ensi vuonna kotita louksien kulutukselle luo kasvuedellytyksiä hitaasti parantuva työllisyys.
Kurjenojan mukaan viime vuonna kaupan alalta poistui 8 000 palkansaajaa. Hänen mukaansa kaupan rakenteellinen murros ja tehostuminen jatkuvat lähivuosina mm. digitalisaation myötä, ja varsinkin tukkukaupassa työpaikkojen siirtyminen ulkomaille on selvä uhka.
Teksti Arto Jaakkola » Kuvat Mauri Ratilainen
<kuvatekstit>
”Työn verotuksen keventäminen ei saa tarkoittaa kulutusverojen ja muiden välillisten verojen nostamista”, linjaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala.
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo, että tukkukaupan kasvua vauhdittavat piristyvä vienti ja pk-teollisuus.
