Kehittyvän Kaupan erikoisnumero Kaupan Tekijät tarjoaa jälleen mielenkiintoisen lukupaketin kaupasta ja sen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Lehden artikkeleissa kaupan alan asiantuntijat ja päättäjät kommentoivat päättynyttä kauppavuotta ja arvioivat tulevaa.
Keskon pääjohtaja Mikko Helander ottaa kantaa mm. siihen, miten Suomen Lähikaupan ja Onnisen ostot hanskataan yrityskulttuurimielessä. Hänen mukaansa liiketoiminnassa ei pidä sortua ylimielisyyteen, jota hän pitää yhtenä pahimpana mahdollisena virheenä myös yhteisen yrityskulttuurin rakentamisessa.
’Ylimielisyyteen ei ole koskaan varaa, sillä se kostautuu. Ketään kohtaan ei tule käyttäytyä ylimielisesti. Jos näin tekee, se vie pohjaa pois hyvältä ja onnistuneelta liiketoimintasuunnitelmalta ja sen toteuttamiselta”, Helander tähdentää.
”Kaikki pitää saada mukaan. Niin keskolaiset ja kauppiaat kuin kaikki muutkin ihmiset, jotka tulevat mukaan ostetuista yrityksistä. Liiketoimintasuunnitelman pitää olla aidosti yhteinen juttu”, hän painottaa.
Ammattimainen ote
Helanderin mukaan Keskon ja K-ryhmän kaltaisella isolla toimijalla kaikessa tekemisessä pitää korostua ammattimaisuus.
”Ammattimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökset perustuvat huolella tehtyihin strategisiin linjauksiin ja erittäin tarkkoihin ja yksityiskohtaisiin liiketoimintasuunnitelmiin, joita lähdetään sitten toteuttamaan, kun yrityskauppalupa on saatu. Ei siinä vaiheessa enää mietitä, mitä tehtäisiin, vaan ryhdytään toteuttamaan johdonmukaisesti liiketoimintasuunnitelmia.”
Tähän mennessä Kesko on saanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolta ehdollisen luvan Suomen Lähikaupan ostamiselle, kuten myös Onnisen ostolle Suomen toimintojen osalta. Muiden Onnisen toimintamaiden suhteen odotetaan vielä tätä kirjoitettaessa yrityskauppalupaa Euroopan komissiolta.
Keissit erilaisia
Pääjohtajan mukaan Suomen Lähikauppaa ja Onnista koskevat keissit ovat keskenään erilaisia. Esimerkiksi Siwoista ja Valintataloista tulee K-Marketeja samalla kun olemassa olevat K-marketit uudistetaan.
”Rakennamme uuden palvelevan lähimarkkinaverkoston, johon otetaan parhaat ominaisuudet meidän olemassa olevasta verkostosta ja tiettyjä hyviä ominaisuuksia ostetusta”, Helander kertoo ja muistuttaa, että kaikista K-Marketeista tulee kauppiasvetoisia.
Mitä tulee Onnisen ostoon, niin Helanderin mukaan siinä on kyseessä sikäli erityyppinen keissi, että Kesko on ostamassa alansa johtavaa toimijaa.
”Onnisella ei ole juuri lainkaan päällekkäisyyksiä meidän oman vahvan toimintamme kanssa. Yhdistämällä meidän yritysasiakaskauppa Onnisen kanssa yritysasiakkaat saavat ainutlaatuisen kumppanin Itämeren alueella”, pääjohtaja kehuu.
Koska yrityskaupalta puuttuu vielä Euroopan komission siunaus, Helander ei lähde tässä yhteydessä avaamaan tulevia liiketoimintasuunnitelmia yksityiskohtaisemmin. Se lienee kuitenkin selvää, että vahvaa Onninen Express –myymäläverkostoa tullaan vahvistamaan myös jatkossa.
Helander pitää tärkeänä, että rauta- ja talotekniikan kaupassa rakennetaan hyvä ja vahva toimintamalli niin yritysasiakkaille kuin kuluttaja-asiakkaillekin.
”Näitä ei saa sotkea keskenään, vaikka taustalla onkin paljon synergiaa mm. tavarakaupassa, logistiikassa ja järjestelmissä.”
Jälleen kasvu-uralle
Helanderin mukaan Suomen Lähikaupan ja Onnisen ostamisella on suuri merkitys siksikin, että niiden myötä Kesko ja K-ryhmä nousevat jälleen kasvu-uralle. Niin Kesko kuin monet muutkin yritykset Suomessa ja maailmalla ovat olleet laskevilla käyrillä viimeiset 4-5 vuotta.
”Laskevilla käyrillä oleminen on todella haasteellista mm. siitä syystä, että kustannuskilpailukyvyn ja hyvän spiritin ylläpito vaikeutuvat.”
”Se, että pystymme kasvamaan ja fokusoimme toimintaamme, tekee meistä entistäkin isompia ja vahvempia juuri niillä alueille, missä olemme jo nytkin isoja ja vahvoja. Tämä kaikki palkitsee meitä pitkässä juoksussa monin eri tavoin ja antaa myös K-kauppiasyrittäjille aiempaa paremmat edellytykset menestyä kiristyvässä kilpailussa”, Helander tähdentää.
Heikkilän neljä pointtia
Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä nostaa puolestaan esiin neljä asiakokonaisuutta, kun puhumme kaupan toimintaedellytysten parantamisesta.
Hänen mukaansa avainasemassa ovat ostovoiman turvaaminen, sääntelyn edelleen purkaminen, osa-aikatyön joustavuuden säilyttäminen sekä paikallisen sopimisen edistäminen.
Heikkilä kuuluu niihin liike-elämämme isokenkäisiin, jotka liputtavat yhteiskuntasopimuksen puolesta.
”Yhteiskuntasopimus on edelleenkin tavoittelemisen arvoinen asia, vaikka tässä matkan varrella onkin tullut mutkia vastaan. Yhteiskuntasopimuksen avulla saadaan lisää kilpailukykyä ja jos vielä verotusta kevennetään, eikä kiristetä, sopimuksella olisi ehdottomasti positiivisempi vaikutus kotimarkkinoihin kuin sillä vaihtoehdolla, ettei sopimusta synny.”
”Ellei yhteiskuntasopimusta synny, tulee lisää irtisanomisia ja myös julkisen talouden leikkaustarve on suurempi”, Heikkilä tähdentää.
Sääntelyn purkamista jatkettava
Hänen mukaansa maamme hallitus ei ole ollut ainoa osapuoli siinä, ettei yhteiskuntasopimukseen liittynyt prosessi ole edennyt toivotulla tavalla. Kiitosta Heikkilä antaa hallitukselle mm. siitä, että hallitusohjelmaan otettiin kirjaus sääntelyn purkamisesta ja konkreettisena toimena on jo nähty kaupan aukioloaikojen vapauttaminen.
”Sääntelyn purkamista pitäisi uskaltaa jatkaa. Siellähän on kaavoitusta, alkoholi- ja apteekkiasiaa vielä vaiheessa”, Heikkilä sanoo ja toivoo Suomen olevan tarkkana sen suhteen, ettei EU:sta työnny lisäsääntelyä Suomen talouselämään.
”Ainakaan Suomen ei pidä itse sortua lisärajoitteisiin. Välillä on esiin nostettu mm. ajatus siitä, että osa-aikatyöhön pitäisi saada lisärajoitteita. On tärkeää, että osa-aikatyön nykyinen joustavuus säilyy. Minimituntimäärät jäykistäisivät työmarkkinoita ja heikentäisivät työllisyyttä”, Heikkilä korostaa ja sanoo, että Kaupan liiton teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa osa-aikaisista haluaa tehdä osa-aikatyötä nimenomaan omasta halustaan.
Kaupan alan työehtosopimusta Heikkilä pitää modernina, joskin siinäkin paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen olisi perusteltua. Esimerkiksi työaikaehdoissa on asioita, jotka voisi määritellä joustavammin.
Vaikeuttaa osaamisen ylläpitoa
Vaikka Heikkilä kiittääkin hallitusta, hän myös kritisoi eräitä hallituksen linjauksia. Hänen mukaansa esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt määrärahojen leikkaukset ovat huono asia Suomen kilpailukyvyn kannalta, jos asiaa tarkastellaan pidemmällä sihdillä.
”Yhtenä pienenä asiana haluan nostaa esiin aikuiskoulutuksen määrärahojen leikkaamisen. Se vaikeuttaa kaupan henkilöstön osaamisen ylläpitoa ja uudistamista”, Heikkilä toteaa.
Mitä tulee kotitalouksien ostovoiman turvaamiseen, niin sen kannalta on tärkeää, ettei veroastetta nosteta, eikä ainakaan välillisiä veroja lähdetä korottamaan. Heikkilän mukaan tuloverotusta pitäisi keventää asteittain, kuten myös välillistä verotusta ja luottaa siihen, että volyymit kasvavat ja verotuloja kertyy sitä kautta enemmän.
”Suomi tarvitsee kannustavaa verotusta”, Heikkilä tähdentää ja sanoo, että julkisten menojen leikkaamista on pakko jatkaa.
”Yksityinen sektori on aktiivisin toimija ja se myös luo uusia työpaikkoja”, hän huomauttaa.
Kauppa ottaa uutta suuntaa
Konsultti Heikki Peltola toteaa omassa analyysissaan, että kauppa järjestäytyi viime vuonna uuteen asentoon.
”Ilon aiheita pitää nyt hakea tulevista ajoista, sillä laihat vuodet jatkuvat kuudetta vuotta. Kaupan liikevaihto laski viime vuonna 0,8 prosenttia, mutta kuten aina, tavara-alojen välillä on isoja vaihteluja.”
”Vaikka laskua on ollut monta vuotta peräkkäin, jaettavaa on kaupoille edelleen yli 100 miljoonaa euroa joka päivä”, Peltola kirjoittaa.
Vilkasta edunvalvonnassa
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa puolestaan, että istuvan hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut kaupan edunvalvonnan kannalta vilkas. Kauppaa koskevia lainsäädäntöhankkeita ja muita projekteja on aloitettu työmarkkinoista ja kaavoituksesta aina tilastolakiin asti – kilpailulakia tai vaikkapa muovipusseja unohtamatta.
”Yksi suurimmista, jo toteutuneista muutoksista on tietysti ollut kauppojen aukiolojen vapauttaminen. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten uudet aukiolot ovat vaikuttaneet esimerkiksi työllisyyteen, mutta jotain viitteitä asiasta saatiin uusimmista työllisyystilastoista. Varmaa on, että vähittäiskaupan työllisyys ei ainakaan ole pienentynyt uusien aukioloaikojen myötä”, Kurjenoja sanoo.
Trendinä ostamisen vaikeuttaminen
Amerikan avustajamme Maria Annalan jutusta käy taasen ilmi, että kuluvan vuoden tärkeitä kulutustrendejä Amerikassa ovat myös ostamisen vaikeuttaminen, äärimmäisen käytöksen ruokkiminen ja perinteisistä rooleista luopuminen.
Amerikkalainen kuluttaja nauttii nykyään siitä, että ostaminen tehdään hänelle vaikeaksi. New Yorkissa toimiva World of Niche -kenkäkauppa esimerkiksi käyttäytyy kuin salaseura. Tuotevalikoimista ei kerrota julkisuuteen sanaakaan. Myymälään pääsee ainoastaan varaamalla ajan. Ajan saadakseen joutuu sitoutumaan mitä omituisimpiin sääntöihin, kuten tulemaan yksin ja jättämään omat kenkänsä pois näkyvistä vierailun ajaksi.
Kuulostaa kummalliselta, mutta World of Niche ei ole yksin. Kuluttajien käyttäytymistä analysoivan Trendwatchingin mukaan yksi tämän vuoden tärkeimmistä trendeistä on, että kuluttaja pakotetaan näkemään vaivaa ansaitakseen pääsyn asiakkaaksi. Trendwatchingin trendi- ja oivallusjohtaja Maxwell Luthy selittää, että kyse on statuksen tavoittelusta. Hyväosaisen amerikkalaiskuluttajan ulottuvilla on niin valtava valikoima tuotteita ja palveluita, että on vaikea keksiä ostosta, joka tekisi muihin vaikutuksen.
Lue jutut 19.5. ilmestyneestä Kehittyvästä Kaupasta.
Teksti Arto Jaakkola» Kuvat Kesko, Mauri Ratilainen, Heikki Tuuli, Anna Dammert ja Maria Annala