Heti asiaan: riittääkö sähkö Suomessa talvella, Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen?
– Varmaa vastausta tähän kysymykseen ei ole. Se riippuu monestakin tekijästä, joista olennaisin on se, onko Olkiluoto 3 -ydinvoimala käytössä vai ei. Toinen keskeinen muuttuja on säätilanne ja se, minkälaisiksi talven lämpötilat asettuvat. Mitä kylmempää on, sitä enemmän sähköä kuluu, ja esimerkiksi –15–20 asteen pakkasilla sähkötehoa tarvitaan jo paljon. Olkiluotoon ja säätilaan emme voi itse vaikuttaa, mistä pääsemme kolmanteen muuttujaan, eli sähkön kulutukseen. Sillä on suuri vaikutus, pystymmekö me kaikki vähentämään sähkön kulutusta ja estämään siten erityisesti kylmien ja vähätuulisten talvipäivien kulutuspiikkejä.
Mistä mahdolliset sähkökatkot oikeastaan johtuisivat?
– Sähköä ei voi varastoida, vaan kulutusta ja tuotantoa pitää olla joka hetki saman verran. Sähköä ei kulutuksen noustessakaan voida tuottaa tai tuoda ulkomailta rajattomasti lisää, vaan jos kulutus uhkaa ylittää tuotannon, viime kädessä kantaverkkoyhtiö Fingrid joutuu katkaisemaan sähköt osalta asiakkaista. Toisaalta jos voimalat käyvät täydellä teholla ja kulutus on korkealla, ei ole myöskään varaa esimerkiksi voimaloiden vikaantumiselle. Olisi tietysti parempi, jos pystyisimme kaikki yhdessä alentamaan sähkön kulutusta ja välttämään siten kulutuspiikkejä ja sähkökatkoksia.
Minkälaisia ongelmia mahdolliset sähkökatkot aiheuttaisivat kaupoille?
– Kauppaa ei voi pyörittää ilman sähköä, eli jos sähköt katkeavat, kauppa joudutaan sulkemaan katkon ajaksi. Tästä aiheutuisi monenlaista lisävaivaa asiakkaille ja henkilökunnalle. Sähkökatkojen välttäminen olisi kaupan näkökulmasta tärkeää, minkä vuoksi olemme K-ryhmänä halunneet kannustaa kaikkia toimijoita mukaan sähkönsäästötalkoisiin.
Mitä ovat suunnitellut sähkökatkot ja keitä ne koskisivat?
– Kulutuspiikkien estämiseksi talvella saatetaan nähdä suunniteltuja tai kiertäviä sähkökatkoja. Kiertävät sähkökatkot toteutetaan jakeluverkkoyhtiökohtaisesti noin kahden tunnin mittaisina. Katkokset ovat mahdollisia kaikkina vuorokaudenaikoina, kuitenkin niin että todennäköisyys niille on suurin vuorokauden kulutushuipputunteina, aamuisin kello 8–10 ja iltaisin 16–20. Sähköpulasta ja kiertävistä sähkökatkoista tiedotetaan muun muassa Fingridin Tuntihinta-sovelluksen kautta. Jokaisen kannattaa ottaa sovellus käyttöön.
– Se, keitä suunnitellut sähkökatkot koskisivat, riippuu alueellisten sähkönsiirtoyhtiöiden omista suunnitelmista. Jonkinlaista priorisointia varmasti tehdään, ja sähköjä pyrittäneen katkaisemaan ensin sellaisilta tahoilta, joille sähköjen katkaisemisesta ei synny kohtuutonta haittaa. Asiaan kannattaa kuitenkin suhtautua niin, että sähkökatkos voi tässä tilanteessa osua kaikkiin meistä. Suunniteltujen sähkökatkosten lisäksi saatetaan nähdä yllättäviä sähkökatkoksia. Niistä ei tietenkään voida etukäteen tiedottaa, vaan sellaisen huomaa parhaiten siinä vaiheessa, kun kaupasta sammuvat valot.
”Sähkökatkoja on ollut yksittäisissä kaupoissa aiemminkin ja on niistä aina selvitty.”
– Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen
Miten kaupoissa kannattaa varautua sähkökatkosten varalta?
– Kaupoille on ollut jo pitkään ohjeistukset sähkökatkojen varalle, siinä mielessä tässä ei ole mitään uutta. Kaupoille on viestitty siitä, että ohjeet olisi hyvä kerrata ja tarvittaessa harjoitella tositilannetta niin, että jokainen tietää siinä oman tehtävänsä. Sähkökatkoja on ollut yksittäisissä kaupoissa aiemminkin ja on niistä aina selvitty.
Minkälaisia tuloksia K-ryhmän sähkönsäästötalkoissa on nähty?
– Lokakuussa onnistuimme K-ryhmän tasolla alentamaan sähkön kulutustamme 2,7 GWh eli noin 5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, ja se on suurelta osin energiansäästökampanjamme ansiota. Säästetty sähkö vastaa noin 130 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta tai lähes 20 miljoonaa ajokilometriä pienellä sähköautolla. Teemme työtä kahdella tasolla. Toisaalta meillä on pitkäjänteinen, monivuotinen työ, jonka osana olemme esimerkiksi tehneet kauppoihin energiaremontteja. Elo–syyskuusta alkaen olemme tehneet myös ennakoivia toimia, kuten säätäneet kylmäkalusteiden lämpötiloja. Lisäksi voidaan alentaa myymälöiden valaistusta tai sammuttaa omakoneellisia juomakalusteita. Keskon toimesta on myös rajoitettu mainosvalojen käyttöä ja säädetty ilmanvaihdon asetuksia sekä sammutettu lämpöpumppuja niissä kaupoissa, joissa on uusi energiankierrätysjärjestelmämme.
– Myös K-Kampuksella käytettiin sähköä lokakuussa yli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toimistoissa on muun muassa säädetty valaistusta ja lämpötiloja, vähennetty jääkaappeja ja sammutettu infonäyttöjä.
Minkälaisia asioita kaupoissa voidaan vielä tehdä sähkön kulutuksen vähentämiseksi?
– Kauppojen olisi hyvä vielä käydä systemaattisesti läpi kaikkea sähkönkulutustaan. Löytyykö lisälämmittimiä, onko lastauslaitureilla sähkökäyttöisiä puhaltimia tai löytyykö kaupasta muita tilapäisratkaisuja? Paistopisteiden ja ruoanvalmistuksen osalta kaupoissa olisi myös hyvä miettiä, olisiko paistoja mahdollista ajoittaa pahimpien valtakunnallisten sähkön kulutuspiikkien ulkopuolelle tai jättää työvaiheita tiukkoina päivinä jopa kokonaan tekemättä.
Entä mitä kaikki K-ryhmäläiset voivat tehdä omassa arjessaan tilanteen helpottamiseksi?
– Nyt jokaisella kilowatilla ja kilowattitunnilla on merkitystä, eli meidän kaikkien kannattaisi miettiä keinoja alentaa omaa sähkönkulutustaan. Jos K-ryhmässä onnistumme alentamaan kulutusta 10 prosenttia, se ei vielä ratkaise tilannetta, mutta jos samoihin lukuihin päästään koko Suomen tasolla, se vastaa mittaluokaltaan jo yhden tai jopa kahden vanhemman ydinvoimalan tehoa. Jos jollakin esimerkiksi on edelleen edullinen määräaikainen sähkösopimus, nyt olisi hyvä ajatella yhteiskunnan kokonaisetua ja olla silti kuluttamatta turhaa sähköä. Selviämme tästä, kun jokainen kantaa oman kortensa kekoon.
Lue koko juttu 13.1.2023 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
