Osastopäällikkö Toni Mansnerus käy aamulla ensi töikseen läpi Vieläkin hyvää -hyllyn ja varmistaa, että kaikki siellä olevat tuotteet ovat hyvässä myyntikunnossa. Kun kaupan ovet aukeavat, hyllyllä alkaa vilske.
– Meillä on jo aika paljon vakioasiakkaita, jotka ovat oppineet hyödyntämään hyllyä. Eniten menee valmisruokia, joita haetaan lounaaksi, hän kertoo.
Vieläkin hyvää -hylly lanseerattiin noin vuosi sitten Hävikkiviikon kunniaksi. Siihen kootaan parasta ennen- sekä viimeistä käyttöpäivää lähestyviä tuotteita, pääasiassa teollisesti pakattuja, nopeasti huonoksi meneviä ruokia kuten liha- ja kalajalosteita sekä eineksiä.
– Hylly on hyvin näkyvillä ja asiakkaan on siitä helppo valita. Useimmat asiakkaat ostavat sekä hyllystä että muualta, kauppias Petri Putila sanoo.
Hän ei mielellään edes puhuisi ”hävikkiruoasta”, sillä kyseessähän on asiakkaan kannalta mitä mainioin valinta: hyvä, tuore ja halpa ruoka.
– Tiukkojen elintarvikesäädöstemme ansiosta ruoka on erittäin hyvää vielä lähellä parasta ennen päivämäärääkin.
Putila arvioi kauppansa hävikiksi noin 1,5–2 prosenttia liikevaihdosta. Tietoisten ja aktiivisten toimenpiteiden ansioista hävikki on alkuvuoden aikana vähentynyt jo lähes kymmenen prosenttia. Yksi merkittävä tekijä on ollut Vieläkin hyvää -hylly.
MENEKIN JATKUVA SEURANTA on kaupan arkipäivää hävikin kurissa pitämiseksi. Tuotteiden liikkuvuudesta ja tilausmääristä saadaan arvokasta dataa tietojärjestelmien ja analytiikan avulla. Putila toteaa menekin seurannan olevan monimutkainen palapeli, joka koostuu monesta asiasta aina säästä lähtien.
Tärkeimpiä hävikin nitistäjiä ovat hoksaavat työntekijät ja aktiivinen tekeminen. Reaaliaikainen hyllyjen seuraaminen ja valinnat tilauksissa, markkinoinnissa ja esillepanossa ratkaisevat, miten tehokkaasti ja nopeasti tuotteet saadaan hyllyiltä kotitalouksiin.
– Reagointiherkkyys on hävikin vähentämisessä keskeisintä, Putila tiivistää.
Kun työntekijät pitävät hävikin minimoinnin kunnia-asianaan ja ovat tietoisia toimenpiteistä, he pystyvät hallitsemaan omia vastuualueitaan valppaasti.
LÄHIRUOALLA, johon K-Citymarket Paavolassa panostetaan, on monta roolia ympäristöystävällisessä kaupankäynnissä ja ruokailussa. Lähituottajien ruoka on aina tuoretta eikä hävikkiä juuri tule. Tepsiväksi keinoksi on osoittautunut myös kylmälaitteiden reaaliaikainen lämpötilaseuranta.
– Jos laitteeseen tulee vika, se hälyttää matkapuhelimeen ja vika saadaan pian korjattua ja hävikki estettyä.
Eniten hävikkiä syntyy leivässä. Leipä sekä kosmeettisia haittoja kärsineet vihannekset ja hedelmät haetaan kaupasta päivittäin hyväntekeväisyysjärjestön ruokajakeluun.
RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMISESSÄ olennainen pointti on Putilan mukaan asenne. Sen hän soisi muuttuvan myös kotitalouksissa, joissa hävikin tiedetään olevan kaikkein suurinta. Parasta ennen -päiväystä lähestyvät tuotteet ovat onneksi saaneet uudet kasvot. Enää niiden ostamista ei nähdä köyhyyden ilmentymänä vaan modernina ympäristötoimena.
– Päätöksiä ei voi tehdä asiakkaiden puolesta, mutta hyviä vaihtoehtoja voimme tuoda koko ajan esille.
Kuluttajaliiton valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 9.–15.9. Viikko tulee näkymään monissa K-kaupoissa erityyppisinä, asiakkaille suunnattuina tempauksina. Hävikkiviikon teema on tänä vuonna ruokahävikin ilmastovaikutukset.
TEKSTI Sirpa Palokari / KUVA Johannes Wiehn
Lue koko juttu 22.8. ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
