Ruokahävikki hallintaan taidolla

Jaa

K-kauppias Kimmo Relander on mukana julkisessa hankkeessa kaupan ruokahävikin vähentämiseksi. Ilokseen hän on huomannut monen esille otetun asian jo toteutuneen kaupoissaan.

Ruokahävikin määrä espoolaisissa K-Market Kilossa ja K-Market Lansassa on koko ajan laskenut suhteessa myyntiin Kimmo Relanderin kauppiasaikana.

– Olemme vuosi vuodelta taitavampia vähentämään hävikkiä, joka nykyään on alle kaksi prosenttia kokonaismyynnistä.

Käytännössä nekin prosentit pääsevät hyötykäyttöön, sillä erilaiset avustusjärjestöt hakevat päivittäin syötäväksi kelpaavat hävikkituotteet. Loput viedään jätteenkäsittelylaitokselle energiaksi prosessoitavaksi.

HÄVIKKIÄ ei vähätellä, vaikka kahden kaupan yhteensä kuusi parinsadan litran biojätesäiliötä tyhjennetään kerran viikossa. Vain pari kertaa vuodessa ne kaikki täyttyvät, useimmiten riittäisi puolet tynnyreistä.

Kauppias lähti mielellään mukaan EU-rahoitteiseen 6Aika Kieppi-hankkeeseen, jossa etsitään uusia ratkaisuja ruokahävikin hallintaan. Hankkeessa muun muassa pilotoidaan Waste Hero -palvelu, joka kokoaa kaupalle tapoja vähentää hävikkiä.

TUTUSTUTTUAAN HANKKEESEEN Relander sai ilokseen havaita, että sen perusteella kauppojen hävikinhallinta on K-kaupoissa ja Suomessa laajemminkin jo kovalla tasolla. Monet tarjotut ratkaisut kun ovat toteutuneet alalla vuosikausia sitten. Esillä oli niinkin tuttu asia kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteiden myyminen alehintaan. Myös hävikkituotteiden jatkojalostamista esitettiin.

– Se voi olla vaikkapa kypsien ja täysin syötäväksi kelpaavien hedelmien käyttöä erilaisten mehujen ja smoothieiden valmistamisessa. Kiitos tarkan toimintamme meillä ei kuitenkaan kovin paljon jalostettavaksi kelpaavaa kerry.

KAUPPOJEN OSUUS koko elintarvikeketjun 400–500 miljoonan kilon hävikistä on 65–75 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on valtava määrä, mutta asettautuu oikeaan mittakaavaan kauppatasolla tarkasteltuna: päivittäistavarakaupoissa hävikiksi päätyvien elintarvikkeiden määrä on vuosittain parin prosentin luokkaa.

– Kieppi-hankkeessa ajateltiin poisheitettäviä elintarvikkeita syntyvän rullakkotolkulla, ja että naapurikoulu voisi tehdä niistä ruokaa, Relander kertoo. – Se ei ihan onnistu, mutta pienimuotoisesti teemme yhteistyötä läheisen Kilopuiston koulun kanssa. Kotitalousopettaja oppilaineen hakee aina maanantaisin myynnistä poistettuja hedelmiä ja vihanneksia opetuskäyttöön.

Esille tuotiin myös hävikin pienentäminen tarkemman tilaamisen avulla. Relander saattoi kertoa tämänkin olevan jo arkea.

– Olemme vuosia seuranneet myyntiraportteja, sääennustuksia ja alan trendejä tilaamisemme apuvälineinä. Uusin tilausjärjestelmämme auttaa tekemällä meille ehdotuksia tuotteista, jotka kannattaa ottaa valikoimaan tai poistaa sieltä.

WASTE HERO -palvelu ehdottaa hävikkirasioiden käyttöä. Sekin oli ennestään tuttua. Esimerkiksi ruskeita pilkkuja kylkeensä saaneet banaanit kerätään pois, sillä ne laskisivat asiakkaiden tuoreusmielikuvaa. Banaanit pakataan hävikkirasioihin ja myydään alennuksella. Tarkan tilaamisen ansiosta sitä ei tarvitse tehdä usein. Tepsivintä ruokahävikin vastaisessa työssä onkin taitava tavararyhmähallinta. Jos hävikkituotteita ei ole myynnissä, se voi kertoa, ettei tällaisille ratkaisuille ei ole tarvettakaan kun asiat ovat niin hyvin hallussa.

– Ammattitaitoinen osastovastaava on ylivoimaisesti tehokkain keino – hän tietää, mitä tilataan ja miten laitetaan esille, Kimmo Relander painottaa. – Kauppiaat ja kaupan työntekijät ovat nykyään koulutettua ja tiedostavaa porukkaa. Hävikin pienentäminen kiinnostaa kaupallisten syiden lisäksi vastuullisuuden näkökulmasta.

Myös hävikkiä minimoidessa kannattaa Relanderin mukaan pohtia, ketä varten se on. Kaiken pitää perustua tietoon. Helposti kuvitellaan, että muut kuluttavat samalla tavalla kuin meidän perhe. – Jos näin luulee, tulee tehneeksi hallaa.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY on asettanut tavoitteeksi laskea kaupan ruokahävikin 1,75 prosentin tasolle tämän vuoden aikana. Kovin paljon alemmas ei ole Relanderin mielestä järkevää pyrkiä. – Jos tästä mennään vielä hirveästi alaspäin, tarkoittaa se sitä, että tavara loppuu hyllyistä. Aina voi silti tehdä paremmin.

TEKSTI Virpi Adamsson / KUVAT Mikko Käkelä

 

Lue koko juttu Kehittyvästä kaupasta nro 2/21