Ruokahävikki vähenee yhteistyöllä

Jaa

Pienetkin teot vaikuttavat isosti kokonaisuuteen, ja jokainen voi vaikuttaa omassa tehtävässään, K-Market-kauppias Miki Rantala sanoo.

Kauppojen ruokahävikin vähentämisen eteen tehty työ on tuottanut hyviä tuloksia. Hävikin torjuntaan on löydetty tehokkaita tapoja ja uusia kehitetään koko ajan. Viimeisimpien tutkimusten mukaan kaupan osuus koko elintarvikeketjussa syntyvästä hävikistä on noin 16 prosenttia, kun elintarviketeollisuuden osuus on 25 ja kotitalouksien 33 prosenttia.

Tamperelainen K-Market-kauppias Miki Rantala on lupautunut puhumaan ”kauppiaan hävikki-innosta” ympäristöjärjestö Dodon hävikkikierroksella syyskuussa. Syksyn Hävikkiteemaviikolla asia nostetaan kaupan somessakin tapetille, kauppias lupaa.

Neljä vuotta kolmen K-Marketin kauppiaana toiminut Rantala pitää hävikin torjuntaa tärkeänä kahdesta näkökulmasta.

– Ruokatuotanto kuormittaa ympäristöä. Kestävän kehityksen kannalta ei ole järkevää tuottaa ruokaa, jota kukaan ei käytä. Toisaalta kauppiaan kannalta hävikin pitää pysyä hallinnassa jo siksikin, että toiminta pysyy taloudellisesti kannattavana, hän sanoo.

– Mutta onhan se ollut pysäyttävää nähdä päivittäin, mikä määrä käyttökelpoista ruokaa on jouduttu heittämään pois.

Muutosta onkin saatu aikaan. Rantalan arvion mukaan hänen kaupoissaan biojätteeseen menevä ruoka on vähentynyt neljännekseen siitä, mitä se oli hänen aloittaessaan kauppiaana neljä vuotta sitten.

– Ihanne tietysti olisi, että kaikki ylijäämä menisi hyötykäyttöön.

ENNAKOINNILLA ja seurannalla saa jo paljon aikaan. Siihen tarvitaan Rantalan mukaan ennen kaikkea yhteistyötä, monia käytännön yksityiskohtia eri työtehtävissä.

– Hävikin vähentäminen on päivittäista seurantaa päiväysten ja etenkin helposti pilaantuvien tuotteiden osalta. Se on hyllytystekniikan perusperiaatetta: uudemmat taakse, vanhemmat eteen. Tuotepaikkojen miettimistä, mikä paikka hyllystä myy parhaiten. Hävikkiä vähennetään myös huolehtimalla, että tuotteet säilytetään oikein, valo ja lämpö ovat kohdallaan, Rantala luettelee.

Ja keskeisiä ovat tietenkin myyntinumerot ja niiden pohjalta tehtävät päätökset. – Että osataan tilata tavaraa juuri oikea määrä oikeaan aikaan.

Oikeiden päätösten pohjaksi henkilökunnan kanssa on käyty läpi muun muassa työjärjestystä, aikataulutusta hintojen alentamisen osalta sekä raportoinnin työkaluja.

Tuotteille, jotka uhkaavat jäädä hyllyyn, on Rantalan kaupoissa ”porrasmalli”. Ensin kokeillaan ale-laputusta. Toisena tulee ResQ-yhteistyö. – Valmiiksi pakatut ruokakassit menevät sovelluksen kautta jopa muutamassa sekunnissa, Rantala hehkuttaa. Kolmanneksi se, mitä vielä jää jäljelle, lahjoitetaan ruoka- avulle.

– Tuntuu hyvältä saada ylijäämäruoka hyötykäyttöön apua tarvitseville.

Henkilökunnalle hävikin vähentäminen on Rantalan mukaan sydämen asia. Jokainen voi vaikuttaa asioihin omassa tehtävässään, ja uusia ideoitakin nousee.

– Porukka on muun muassa oma-aloitteisesti kasannut pienhävikkilaatikoita, joita on myyty myymälässä eurolla. Asiakkailta se on saanut erittäin positiivisen vastaanoton.

Vuotuista Hävikkiviikkoa vietetään 13.-19. syyskuuta. K-ryhmä järjestää 13.9. Hävikkiseminaarin, jossa uusinta tietoa hävikin hallinnasta esittelevät LUKEn, Motivan ja elintarvikeketjun edustajat.

 

TEKSTI Erja Saarinen KUVA Kalle Parkkinen

 

Lue koko juttu 19. elokuuta ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta