Kaupan kilpailussa täysi rytinä päällä

Jaa

Kehittyvän Kaupan toukokuun erikoisnumero Kaupan Tekijät 2017 nostaa jälleen esiin monta mielenkiintoista näkökulmaa ja tietoa kauppavuodesta 2016.

Vähitäiskauppa kääntyi viime vuonna 0,7 prosentin kasvuun. Rauta- ja erikoiskaupassa kuten monella muullakin kaupan toimialalla oli täysi rytinä päällä. Ovipumput lauloivat kuitenkin varsin eritahtisesti kilpailevien ketjujen kesken. Rautakaupassa rynnistivät K-Rauta ja sen yrityspalvelu, kodintekniikan kaupassa mm. Power-ketju, urheilukaupassa XXL, optisen alan kaupassa Silmäasema-ketju ja huonekalu- ja sisustustarvikkeiden kaupassa Jysk. 

Päivittäistavarakaupassa puun ja kuoren väliin joutuivat pien- ja valintamyymälät, joiden myynnistä leikkaantui pois melkoinen osa. Toisaalta esimerkiksi K-Market-ketju kasvatti merkittävästi muskeleitaan ja myyntiään. Hyvässä iskussa oli myös K-Supermarket-ketju. Kaupan aukioloaikojen vapautumista ja halpuuttamista määrätietoisesti hyödyntäneet S-market- ja Prisma-ketjut olivat  edelleen myynniltään suurimmat päivittäistavarakaupan ketjut.

Painoarvo paremmin huomioon

Kaupan Tekijät 2017 -numerossa kaupan yleisiä toimintaedellytyksiä luotaa Kaupan liiton puheenjohtaja, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä. Hän  toivoo, että nykyinen hallitus ja myös maamme tulevat hallitukset huomioisivat  paremmin palveluiden ja kaupan kasvaneen painoarvon ja merkityksen maamme kansantaloudessa.

”Kauppa työllistää nyt noin 300 000 henkeä, kerrannaisvaikutuksineen 450 000. Määrä on merkittävä. Jo siksikin on tärkeää, että palvelualoille rakennetaan tulevaisuusohjelma. Tähän saakkahan on puhuttu paljon teollisuuden vientiohjelmista, joita valtiovaltakin on pyrkinyt edistämään.”

Heikkilän mukaan  kauppa ja palvelualat pitää ottaa huomioon hallituksen linjauksissa.

”Keskeisimpinä asioina näistä hallituksen linjauksista voi nostaa esiin veropäätökset. Meillä on tavoitteena, että esimerkiksi kaupan sähkövero laskettaisiin teollisuuden tasolle. Tällä hetkeltä kaupalta perittävä sähkövero on noin kolme kertaa teollisuutta suurempi”, hän huomauttaa.

Nokittelun kierrettä ei saa syntyä

Mitä tulee syksyllä alkavaan työmarkkinakierrokseen, niin Heikkilän mukaan kehityssuunta työmarkkinoilla on nyt selvä. Suomessa on irtauduttu koko maan kattavista keskusjärjestösopimuksista ja mennään liittokohtaisiin sopimuksiin. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä epäselvää syntyykö liitokierroksella ns. Suomen malli tai vientivetoinen malli, joksi sitä myös kutsutaan.

”Olemme kauppana kannattaneet sitäkin, koska tietynlainen koordinaatio ja katto palkankorotuksille ovat tulevaisuudessakin järkeviä ”, Heikkilä toteaa ja sanoo, ettemme saa mennä huudot nousevat -tyyppiseen tilanteeseen.

”Pahimmillaan syksyllä käynnistyvä liittokierros voi mennä niin, että aina seuraavaksi neuvotteleva liitto nokittaa edellistä ja esittää yhä kovempia vaatimuksia. Tällainen kehityssuunta ei olisi lainkaan hyvä asia työllisyyden ja kilpailukyvyn kannalta.”

Heikkilän huolen nokittamisesta ymmärtää siksikin, että kaupan työehtosopimus on katkolla vasta tammikuussa 2018. Näin ollen kauppa käy oman liittokohtaisen kierroksensa vasta viimeisimpien joukossa.

Pelottelu pois

Keskon pääjohtaja Mikko Helander ottaa  kantaa mm. alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä käytyyn keskusteluun. Hänen mukaansa on oikein, että haitoista keskustellaan. Siitä pitäisi vain saada pelottelu pois.

”Tosiasia on se, että jo pitkään alkoholin kokonaiskulutus on laskenut Suomessa. Erityisen iloinen olen siitä, että nuorten alkoholin kulutus on laskenut vielä enemmän. Suomalaiset kuluttavat entistä enemmän mietoja juomia, eikä niin paljon väkeviä. Se on positiivista.”

”Toivon, että alkoholihaitoista puhutaan enemmän siitä näkökulmasta, miten voidaan auttaa ja tukea niitä ihmisiä, joille alkoholi on henkilökohtainen tragedia. Tosiasia on se, että verrattuna eräisiin muihin Euroopan maihin, meillä esimerkiksi alkoholiongelmista kärsivien hoitoon pääsy on hankalaa. Vielä tänäkään päivänä yhteiskunnassa ei kohdenneta riittävästi resursseja ja rahaa alkoholiongelmista kärsivien ihmisten auttamiseen. Kun ollaan aidosti huolissaan alkoholihaitoista, niin tämä asia pitäisi hoitaa ensiksi kuntoon.”

”Se, että meillä alkoholin myyntiä säädellään nykyisellä tavalla koko väestön tasolla ja samalla vuodesta toiseen suljetaan silmät hyvän ja laadukkaan hoidon tarjoamiselta alkoholiongelmista kärsiville, se on aika eriskummallista”, Helander tähdentää.

Verotukea kiinalaisille?

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tuo artikkelissaan esiin mm. sen, että Kaupan liitto seuraa aiempaa tarkemmin EU:n tuomaa sääntelyä, sillä suurin osa myös kauppaa koskevasta sääntelystä tulee Brysselistä. Esimerkkinä suuri kiertotalouspaketti, jonka tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, mutta jonka maksumieheksi kauppa uhkaa joutua.

”Verotuksessa yksi kärkitavoitteistamme on saada ulkomaiset etämyyjät ja kotimainen kauppa samalle lähtöviivalle. Ensimmäisenä toimenpiteenä pitäisi ryhtyä perimään kaikesta etämyynnistä arvonlisäveroa – myös EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta myydyistä alle 22 euron tuotteista. Miksi antaisimme verotukea kiinalaisille verkkokaupoille, kun emme anna sitä suomalaisillekaan?”, hän kysyy.

Tärkein tehtävä kohottaa asiakasta

Konsultti Heikki Peltola muistuttaa, että kymmeniä ketjuja on vuosien varrella kadonnut hiljaa tai kohinan kanssa.

”Hyperkilpailussa säilyvät hengissä vain ne, jotka onnistuvat kokoamaan asiakkaita kiehtovan paketin, eivät ne, jotka myyvät vain parasta tai haluavat olla aina halvin. Asiakkaina me haluamme riittävän hyvää riittävän halvalla. Tavaroiden lisäksi haemme jotakin sellaista mitä on vaikea määritellä, mutta josta tulemme hyvälle mielelle.”

Hänen mukaansa kaupan tärkein tehtävä on kohottaa asiakasta, antaa hänelle syitä innostua ja ilahtua.

”Siinä onnistuville on kaikkina aikoina tarvetta. Siihen tarvitaan kiehtova konsepti, osaava ja innostunut toteutus, asiakkaiden syvien tarpeiden tunnistamista, rohkeata, nöyrää ja uteliasta asennetta”, Peltola korostaa.

Teksti Arto Jaakkola   Kuva Mauri Ratilainen

Nämäkin jutut ovat kokonaisuudessaan luettavissa Kaupan Tekijät 2017 -erikoisnumerosta, joka on kattava luku- ja tilastopaketti Suomen vähittäiskaupasta.