K-supermarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki painottaa kaikessa tekemisessä asiakaskokemuksen merkitystä ja asiakastyytyväisyyden parantamista.
Hän kyseenalaistaa sellaisen tekemisen ja kehityshankkeet, joilla ei ole vaikutusta asiakaskokemukseen tai linkkiä asiakaskokemuksen muutokseen kaupoissa.
”Tarvitaanko tällaista tekemistä lainkaan”, hän kysyy ja heittää esiin ajatuksen siitä, että joskus on parempi tehdä vähemmän ja kunnolla kuin paljon ja puolinaisesti. Hänen mukaansa on tärkeää, että kehittämishankkeisiin saadaan mukaan aina parhaat resurssit niin Ruokakeskosta kuin kauppiaskentästä ja kauppojen henkilökunnasta.
Sääksmäki tähdentää sovittujen asioiden määrätietoista läpivientiä. Samalla hän muistuttaa, että ketjun päätöksenteossa ja valmistelussa pitää ymmärtää koko arvoketjun toiminta ja siinä mukana olevien erilaiset roolit.
”Aivan keskeisenä näen kauppiasyhteistyön merkityksen. Sen, että meillä on ketjussa yhteinen tahtotila ja näkemys asioista. Kauppiaat ja kauppojen henkilökunta on saatava mukaan kehityshankkeisiin tarpeeksi aikaisin, jotta voimme varmistaa asiakasrajapinnan näkemykset niihin.”
Luja usko omaan tekemiseen
Vaikka kaupankäynnin vaikeuskerroin on kasvanut merkittävästi myös päivittäistavarakaupassa, Sääksmäellä on varsin vahva luottamus ja usko K-supermarket-ketjun tekemiseen ja niihin valintoihin, joita ketjussa on tehty.
”Taloudellinen taantuma, kuluttajien varovaisuus, ostovoiman lasku, deflaatio, hinnan merkityksen korostuminen, shoppailu ja tarjousten metsästys sekä ketju-uskollisuuden lasku”, Sääksmäki listaa esimerkinomaisesti asioita, jotka ovat leimallisia päivittäistavarakaupan arjelle näinä aikoina.
Hän toteaa ikävät asiat, mutta ei lähde mitenkään surkuttelemaan tilannetta. Päinvastoin. Tässä ajassa on myös paljon myönteistä.
Sääksmäki nostaa positiivisena asiana esiin mm. sen, että supermarketit ovat liiketyyppinä edelleen kasvava segmentti.
”Meidän ja kilpailijoiden investointien ansiosta supermarketien määrä kasvaa ja asiakkaat haluavat asioida niissä. Esimerkiksi K-supermarketien asiakasmäärät ovat olleet kasvussa tänä ja viime vuonna. Pidetään edelleenkin kiinni kilpailueduistamme ja huolehditaan kilpailukyvystämme, niin pärjäämme”, Sääksmäki kannustaa.
Vaativa asiakaslupaus
K-supermarket-ketjun slogan ja asiakaslupaus – Tavallista parempi ruokakauppa – on vaativa. Sääksmäen mukaan ketju kiteyttää kilpailuedut ylivoimaosastotekemiseen.
”K-supermarket-ketju pyrkii olemaan ja on markkinoiden paras tuoreosastojen kauppa. Eli ketjun kaupoista löytyvät parhaat hedelmä- ja vihannesosastot, tuoreen lihan ja kalan osastot, parhaat leipäosastot, paras palvelu, kokoluokkansa monipuolisin valikoima sekä herätteellinen ja virikkeellinen ostoympäristö. Näitä kehitämme jatkossakin.”
Samanaikaisesti K-supermarket-ketju kehittää myös hintakilpailukykyään. Sääks mäen mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu hinnan merkitys ja koko arvoketjun pitää pystyä parantamaan tehokkuuttaan. Kustannusten alentamisessa on Ruokakeskolla oma roolinsa ja kauppiailla omansa.
Sääksmäki sanoo, että kuluttajien hintatietoisuus näkyy mm. siinä, että nyt ostetaan entistä enemmän edullisia tuotteita ja tarjoustuotteiden osuus kokonaismyynnistä on kasvanut.
”Kasvava joukko ovat ns. shoppailevat
asiakkaat, jotka kiertävät eri kaupoissa. He hakevat tarjouksia ja vaihtoehtoja.”
”K-supermarket-ketjun pitää pystyä vastaamaan myös hintakilpailuun samalla kun kehitämme kilpailuetujamme. Jos pelkästään hinta olisi ratkaiseva asia, niin markkinasta löytyy kyllä toimijoita, joilla on siihen rakennettua ylivoimaa. Emme voi kuitenkaan kuvitella, että voimme ottaa markkinasta kovin toisenlaista hintaa pelkästään kilpailuetuihin pohjautuen.”
Sääksmäki muistuttaa, että vaikka markkinoilla oli viime vuonna nopeita kasvajia, niin K-supermarket-ketju säilytti edelleen asemansa ja kykeni kasvattamaan asiakasmääriään. Hänen mukaansa K-supermarket-ketjulla on oma vankka paikkansa markkinassa.
”Koen, että valintamme ovat olleet oikeaan osuneita. Olemme ketjuna erilainen kuin muut ja voimme pohjata tekemisemme omiin vahvuuksiimme”, hän toteaa.
Hyvä perustekeminen tuo kasvua
Hyvillään Sääksmäki on siitä, että myös perustekemisestä ja kauppakunnon hyvästä ylläpidosta käydään keskusteluita ja tehdään työtä sen eteen. Hänen mukaansa asiakkaat arvostavat ja asioivat mielellään kaupassa, joka on siisti, jossa ei ole hyllypuutteita ja jonka esillepanot ovat herätteellisiä ja mielenkiintoisia.
”Itse asiassa on saatu aikaan isojakin muutoksia myynnissä ja kaupan asiakastyytyväisyydessä ihan perustekemisen kautta”, Sääksmäki kertoo ja sanoo, että hyvä perustekeminen on myös K-supermarket-ketjussa kaiken tekemisen ydintä.
Hänen mukaansa henkilöstölle pitää antaa siihen resursseja, koulutusta ja valmennusta.
”Tässä kauppiaan rooli on aivan keskeinen. Hänen tulee ohjata omaa henkilöstöään ja trimmata oman kauppansa tekemistä.”
Tällä hetkellä K-supermarket-ketjun vahvimmat alueet ovat Varsinais-Suomi, Pohjois-Suomi, pääkaupunkiseutu ja Uusimaa. Sääksmäen mukaan ketjun vahvaa asemaa näillä alueilla selittävät mm. hyvät kauppapaikat sekä vahva ja pitkäjänteinen kauppiastekeminen.
”K-supermarket-ketjun asiakasmäärät ovat olleet positiivisella kehityksellä koko kuluvan vuoden ja edessä ovat mm. pyhäinpäivän, itsenäisyyspäivän ja joulun ruokasesongit, jolloin markkinaosuutemme kasvaa. Onhan K-supermarket uskottava ruokakauppa kaikkien juhlahetkien valmisteluun”, Sääksmäki kehuu.
Ensimmäinen K-supermarket-ketjun kauppa avattiin 10.1.1994 Nastolassa kauppiaanaan Juha Paakkunainen. Liikevaihdoltaan suurin on tällä hetkellä kauppias Jouni Tuomisen K-supermarket Kamppi, jonka liikevaihto on noin 37 miljoonaa euroa.
Viime vuonna K-supermarket-ketju oli liikevaihdoltaan Suomen neljänneksi suurin vähittäiskauppaketju.
Teksti Arto Jaakkola » Kuva Mikko Käkelä
Kuvateksti:
”Uskomme edelleen vahvasti omiin kilpailuetuihimme, joilla erilaistumme markkinassa ja olemme vaihtoehto muille ketjuille. Hintakilpailukyvyn eteen on silti tehtävä töitä”,
sanoo K-supermarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki. Hän tuli Keskon palvelukseen keväällä 2010 ja on ollut K-supermarket-ketjun johtajana vuodesta 2012.
