Lammilaisella Ojamäen tilalla perunanlajittelu- ja kuorimakoneet käyvät vinhaa vauhtia, sillä maanantai on viikon kiireisin päivä. Perunateatteria pyörittää emäntä Maarit Ojamäki, isäntä Ari Ojamäki sekä muutama palkattu työntekijä. Tilan pihapiirissä on säilytystä, lajittelua ja kuorintaa varten isot rakennukset, joiden takana aukeavat laajat perunamaat. Ojamäellä on perunaa viljelyssä 50 hehtaaria ja koko sato myydään lähialueelle. Asiakkaat arvostavat heidän mukaansa lähiruokaa yhä enemmän.
K-Market Mallaksen heviosastolla Ojamäen perunat odottavat asiakkaita kuningaspaikalla. Kauppiaspari Tuomo Honkaselle (kuvassa) ja Suvi Pipatille lähiruoka on yksi modernin kaupan keskeisimmistä haasteista.
”Mitä lähempää ja tuoreempana ruoka saadaan, sitä parempi! Viime kesänä saimme Ojamäen perunaa suoraan pellosta; he nostivat perunan aamulla ja toivat saman tien kauppaan”, Suvi kertoo.
Kesäisin kauppaan saadaan muun muassa hauholaisen Joonas Tuusan keräkaalia ja salaattia sekä tuuloslaisen Kuusamon mansikkatilalta mansikoita – talvisin heiltä tulee hilloa, mehua ja glögiä. Joulun alla Mallaksessa myytiin paikallisen Lammin Laatuvihanneksen raakalaatikoita.
Suvi tekee ahkerasti töitä lähiruuan saatavuuden eteen ja virittelee yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa. Suunnitelmissa on, että MTK toisi kaupan eteen teltan ja tuottajat tulisivat kauppaan esittelemään tuotteitaan. ”Tarkoitus on pitää lähiruokaviikko, jolloin tuottajat ja asiakkaat voivat kohdata.”
Saatavuus pienten kauppojen haaste
Viime kesänä K-kauppiaat pääsivät Lahdessa Sibelius-talossa pidetyillä Lähiruokatreffeillä tutustumaan alueen tuottajiin ja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Jos lähiruuasta aletaan laajemmin rummuttaa, sen saannin on oltava jatkuvaa ja juohevaa.
”Lähiruoka lisää hyvää fiilistä kauppaan, ja jos asiakkaat sitä odottavat, sitä pitää myös saada säännöllisesti hyllyille”, Tuomo toteaa.
Tuomo ja Suvi ovat kokeneet, että ympärivuotisesti lähikasvisten saaminen pieneen kauppaan on vaikeaa. Pieniltä ja keskisuurilta tiloilta ei riitä tavaraa, ja suuret tilat myyvät tuotteensa ruokateollisuuteen ja laitoksiin tai isompiin kauppoihin.
”Tuottajat eivät elä meidän ostoilla, ja se on pienten kauppojen haaste. Eräskin paikallinen tila, josta viime kesänä yritin saada vihanneksia, ei pystynyt enää ottamaan uusia asiakkaita”, Suvi sanoo.
”Toivomme tulevaisuudessa saavamme mahdollisimman paljon lähiruokaa. Edellytyksenä on, että homma pyörii koko ajan”, Tuomo pohtii.
Hyllyt notkuvat lähivihanneksia
Tarjolla ämpärillinen sipulia tai perunaa, ämpäri kuuluu hintaan! ”Suomalaiset pitävät ämpäritarjouksista, ja tämä houkuttelee”, naurahtaa Launeen K-Citymarketin myymäläpäällikkö Tarja Fält.
Tosin on kasvisten menekkiin toinenkin syy: vaikka eletään vuoden pimeintä aikaa, värikkäästä tarjonnasta iso osa tulee lähiseudun tuottajilta. Pottujen ja sipuleiden rinnalta löytyy keko tuhteja keräkaaleja, niiden läheisyydessä kukoistavat tuoreet porkkanat, tomaatit, salaatit – jopa kotimaisia omenoita on saatu naapurikunnasta.
Heviosastoa hoitava Salla Lahtinen täyttää hyllyjä sitä mukaa kun asiakkaat napsivat tuotteita koreihinsa. Lähiruuan kysynnän kasvaessa etsitään lisää tuottajia. ”Olen ylpeä, että kaupassamme on päästy tähän”, Tarja iloitsee.
Launeella lähivihannesten hyvä talvisaatavuus on monen onnistuneen asian summa. Päijät-Hämeen alueella on paljon hyviä tuottajia, lisäksi kauppa on tehnyt useiden viljelijöiden kanssa jo vuosikausia yhteistyötä, joten toimituskäytännöt ovat vakiintuneet ja suhteet vahvistuneet. Asiakkaille on tärkeää, että hyväksi koettujen vihannesten saatavuudella on jatkuvuutta. Ja kun tuotteita menee hyvin, myös viljelijä voi luottaa yhteistyöhön.
”Tosin on meilläkin haasteita joidenkin tuotteiden talvisaatavuudessa”, Salla toteaa.
Tahtoa tarvitaan
K-Citymarket Launeella satsataan myös lähiruuan näkyvyyteen. Tuotteet laitetaan somasti esille, ja esimerkiksi salaattien ja tomaattien oheen asetellaan houkuttimiksi vaikkapa tuoreita yrttejä, öljyjä ja siemeniä.
”Ja vihannekset, joilla on sesonki meneillään, laitetaan parhaille paikoille.”
Myös asiakaspalvelulla on roolinsa, sillä neuvonnalla ja vinkeillä voidaan herättää kiinnostus. ”Usein kysytään tiettyihin ruokaresepteihin liittyviä tuotteita”, Salla toteaa.
Lähiruuan tarjonta edellyttää Tarjan mielestä ennen kaikkea tahtoa. Hyvä yhteistyö kaupan ja viljelijöiden välillä helpottaa tuotteiden jatkuvaa saantia ja pitää laatua yllä. Myös avointa ajatustenvaihtoa tarvitaan, ja välillä kannattaa vierailla tiloilla katsomassa, miten viljely ja tuotantoprosessi kokonaisuudessaan tapahtuu.
”Meille viljelijät ovat myös todellinen tietopankki. Hankalan kysymyksen sattuessa soitan tilalle ja saan välittömästi perusteellisen, ystävällisen vastauksen.”
Koko juttu on luettavissa 26.1.2018 ilmestyvästä Kehittyvä Kauppa -lehdestä.
Teksti Sirpa Palokari
Kuva Johannes Wiehn
