K-RYHMÄN RUOKAILMIÖT 2023 -RAPORTTI esittelee huomioita siitä, miten viime vuosina esiin nousseet ruokailmiöt näkyvät kuluttajien arjessa tänä vuonna. Seitsemättä vuotta peräjälkeen tehty, Frankly Partnersin kuluttajatutkimukseen pohjautuva katsaus kertoo, että keskeiset ilmiöt pitävät edelleen pintansa, mutta ne painottuvat ja ilmenevät hieman eri tavalla kuin aiemmin.
Tuloksista nousee esiin neljä valtakunnallisesti korostuvaa päätrendiä: kotikeittiössä valmistettavat budjettiin sopivat perusruoat, kasvava kiinnostus kalaa ja kasviksia kohtaan, herkutteluhetkien ja hyvän ruoan merkitys levottomassa maailmantilanteessa sekä ruoanlaittoa nopeuttavat arkiratkaisut.
FIKSUJA VALINTOJA haetaan luovasti, kun hinnat kohoavat ja kodin ruokalasku on otettava suurennuslasin alle. Reilu neljännes tutkimukseen osallistuneista seuraa ruokabudjettiaan aiempaa tarkemmin ja lähes joka viides kertoo tekevänsä tämän ihan vapaaehtoisesti vaikkei olisi pakkokaan. Käyttöön on otettu perinteiset tarkan markan toimintatavat ja niksikkyys.
Ostokset suunnitellaan entistä tarkemmin ja kotona kokkaillaan yhä enemmän konstailematonta perusruokaa. Satokausiajattelu nostaa päätään, ja sesongin raaka-aineet kiinnostavat sekä herkullisuutensa että hintansa takia. Huomiota kiinnitetään myös ruoanvalmistuksen energiatehokkuuteen. Sitä ajatellen ruokia on alettu valmistaa useammaksi päiväksi kerrallaan eikä jämäruokia heitetä hukkaan. Parasta ennen -päiväyksestä joustaa peräti 85 prosenttia vastaajista, jos tuote on aistinvaraisesti hyvässä kunnossa.
HYVINVOINTIA vaalitaan sallivin valinnoin. Vaikka fiksu taloudenpito nostaa trendinomaisesti päätään, niin sitäkin laajemmin vaikuttavana ilmiönä on pysynyt kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siihen kuuluu monenlaisia ruokaan, uneen ja mielenterveyteen liittyviä tekijöitä. Fyysisen puolen lisäksi huomiota on alettu kiinnittää entistä enemmän myös henkiseen hyvinvointiin.
Nousussa on vihannesten lisääntyvä käyttö, joustava kasvissyönti lihan käytöstä kuitenkaan kokonaan luopumatta, suolan käytön vähentäminen ja korvaaminen muilla mausteilla, vastustuskykyä parantavat tuotteet ja aivojen hyvinvointia tukevat ruoat. Muutoksia tehdään lempeällä otteella tiukkaa ehdottomuutta välttäen. Sallivuus ja omien tarpeiden parempi kuuntelu on tätä päivää.
ARJEN PIENTEN HEMMOTTELUHETKIEN ja yhteisöllisen syömisen merkitys on lisääntymään päin. Hyvästä ruoasta ja siihen liittyvistä kokemuksista voi hakea turvallisuuden tunnetta ja lohtua maailman myllerryksen keskelle. Keittiössä puuhatessa saa ajatuksia pois maailmantilanteesta ja samalla kehittyy ruoanlaittajana. Kiinnostusta on erityisesti arjen perusruokien haltuunottoon.
Ruoka on myös keino ilmaista välittämistä. Tuttu lohturuoka tyynnyttää, kun mieli on rauhaton. Hemmotteluruoat ovat kahdelle kolmesta makeita, joka kolmannelle suolaisia. Klassiset jäätelö ja suklaa ovat ylitse muiden, mutta yhtä lailla lohturuokaa voivat olla niin banaaniletut, uunimakkara kuin kaupan sushikin.
YMPÄRISTÖVASTUULLISET valinnat pysyvät mielessä. Vaikka yli 60 prosenttia kokee, että vastuullisesta ruoan ostamisesta on tullut selvästi vaikeampaa ruoan hinnan nousun takia, niin omien ruokavalintojen vaikutukset ympäristöön ovat edelleen yhä mielen päällä.
Lähellä tuotetun ruoan suosio on kasvussa, ja myös omavaraisuuskeskustelu ohjaa suosimaan kotimaista. Eksoottisten raaka-aineiden käyttöä voidaan pitää jopa nolona – näin sanoi reilu 29 prosenttia vastaajista. Luovat ruoanlaittajat soveltavat kotimaisia raaka-aineita myös maailman makuihin. Kaikkiaan noin neljännes näkee itsensä tulevaisuudessa yhä harkitsevampana kuluttajana, joka ottaa valinnoissaan huomioon eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin.
Lue koko juttu 13.1.2023 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
