Kupittaan K-citymarketilla oli erikoinen ongelma: kauppa kävi hyvin, kannattavuus oli kohdillaan eikä hyvin onnistuneen myymäläuudistuksen jälkeen tahtonut löytyä mitään kuntoon laitettavaa. Oltiinko jo liian tyytyväisiä, rupesi kauppias Hannu Aaltonen pohtimaan ja ryhtyi joukkoineen etsimään uutta intohimoa tekemiseen.
Hannun koko yksitoistahenkinen Dream Team – kauppiaan mukaan parhaat osastonhoitajat ikinä – tekivät matkan luovuuden lähteille. Valmennuspäiviä kertyi vajaan vuoden aikana kymmenkunta, osa ulkomailla ideoita katsastamassa. Syntyi täsmennetty liikeidea, joka kiteytyy neljään tärkeään sanaan: valikoimat, järjestyy, local ja happy.
Kaupungin parhaat valikoimat
Valikoimat ovat yksi tärkeimmistä Vuoden parhaaksi K-citymarketiksi valitun kaupan kilpailukeinoista, ja niissä tähdätään kaupungin laajimpiin. Viime vuoden lopussa tavoiteltiin 30 000 artikkelin rajaa elintarvikkeissa, mikä olisi ketjun kaupoista eniten. Asiakkaiden valinnanvara on kasvanut huimasti, sillä kymmenen vuotta sitten vastaava määrä oli 16 000.
Viime vuonna Hannu Aaltosen kauppa teki yli kuuden prosentin kasvun. Maan suurimman K-citymarketin kauppias viittaakin kintaalla näkemykselle, jonka mukaan aika olisi ajanut hypermarketien ohitse. ”Meillä käy asiakkaita koko ajan enemmän. Olemme mukana trendeissä, uutuudet ovat hyvin esillä ja luvutkin kertovat, että ne myyvät”, kauppias toteaa.
Teollisten tuotteiden osastollakin on artikkeleita huikeat 17 000 ja vuosimyyntiä kertyy 14 miljoonalla eurolla – osastonhoitaja Mari Keskinen luotsaa sitä kuin isoa supermarketia.
Kun trendeistä puhutaan, ensimmäisenä eivät tule mieleen maitotaloustuotteet, mutta vielä proteiinihuuman jälkeenkin löytyy kovia kehityksiä. ”Esimerkiksi smoothiet kasvoivat viime vuonna yli 200 prosentilla ja joissakin yksittäisissä tuotteissa kasvua tuli yli 300 prosenttia. Myös maustamattomat tuotteet ja erikoismaidot kuten kahvisoijat ovat nousussa”, rapiat seitsemän miljoonaa euroa vuodessa myyvää osastoa luotsaava Susanna Salonen kertoo.
”Osastollani on töissä kymmenen henkilöä ja jokaisella on oma, kokonaisuutta tukeva vahvuusalueensa. Kaikki kantavat vastuuta ja ovat palvelualttiita. Olemme tarkkoja ettei tule hyllypuutteita. Vaikka asiakkaamme eivät juokse tarjousten perässä, niin tarjoustuotteidenkin on oltava hyvin esillä eivätkä ne saa loppua kesken”, Susanna sanoo.
Suomen suurin lähikauppa
Vaikka moni Kupittaan K-citymarketin asiakkaista tulee asioille kymmenien kilometrien päästä, kauppa on kauppiaan mukaan myös Suomen suurin lähikauppa, sillä vielä isompi osa kulkee kaupoille lähistöltä jalkaisin tai pyörällä. ”Olemme kuin sulatusuuni, meiltä löytyy kaikille kaikkea. Kohderyhmiä en ole oikeastaan koskaan ajatellut. Me fokusoidumme ruokaan”, Hannu sanoo.
Paikallisuutta tuodaan näyttävästi esiin erilaisilla visuaalisilla elementeillä, ja läheltä tulevien tuotteiden tarjonta riittää kattamaan isot lupaukset; viimeisen vuoden aikana on solmittu noin 60 kumppanuutta.
”Local on tarkoittanut meille tosi isoa muutosta ja sen eteen on tehty paljon töitä. Kun tuote on kunnossa ja logistiikka hoituu, annamme pienillekin mahdollisuuden”, Hannu sanoo.
Heviosastolla turkulainen Lindrothin puutarha pitää satoaikaan omaa tiskiä vetäen kaupoille vannoutuneita torikävijöitäkin. Salolaisen chileihin erikoistuneen puutarhan ansiosta kauppa voi kertoa omaavansa Pohjois-Euroopan laajimman chilivalikoiman.
Marjanviljelijöiden kanssa tehdään sopimukset koko vuodelle, jolloin toimitukset siirtyvät satokauden jälkeen pakasteosastolle. ”Asiakas arvostaa rasiaan pakattua kotimaista marjaa ja on valmis maksamaan puhtaasta mausta, kauniista ulkonäöstä ja terveellisyydestä”, pakasteosastoa hoitava Miia Miiluniemi kertoo.
”Kotimaisuus, paikallisuus ja terveellisyys ovat hedelmissä ja vihanneksissa trendejä”, heviosastonhoitaja Katja Henriksson vahvistaa. Katja tuli Kupittaalle heviosaston kakkoseksi kahdeksan vuotta sitten ja siirtyi vetovastuuseen viime kesänä. Nyt hänen luotsaamansa osasto on ehdolla Suomen parhaaksi heviosastoksi Puutarha-Sanomien kilpailussa.
Rima nousee koko ajan
Ideoita kaupan kehittämiseen löydetään paitsi asiakkailta myös messuilta, yritysvierailuilta ja kokemustenvaihtopäiviltä. Kauppiaan oma ideapankki sisältää yli 12 000 matkoilla otettua valokuvaa, joskin innostusta joutuu aina toppuuttelemaan koneen laskeuduttua harvaanasutun kotimaan kamaralle.
”Ei saa rutinoitua eikä pelätä hävikkiä. Pitää löytää koko ajan uusia keinoja erottua. Meille se tarkoittaa tuoreutta ja ylivoimaista laatua. Leikkaamme, jauhamme ja pakkaamme, teemme pihvejä ja monen mallisia suikaleita, slow foodiakin on yritetty”, lihaosastoa pyörittävä Mikko Tammila kertoo.
Kehityskohteita tulee ja menee osastoilla tiuhaan tahtiin. Kauppias Hannu Aaltoselle on tärkeintä, että hänen joukkonsa rakastaa työtään ja tekee sen intohimolla.
Kun Suomen luovinta kauppaa kehitetään vuonna 2016, kauppiaan huomion keskipisteenä on viestintä. ”Miten saamme tulevaisuudessa asiakkaidemme huomion, kun digitaalisuus valtaa alaa ja printtimedia tavoittaa yhä harvemman?” Tässä puhteessa taitaa riittää pähkinöitä purtavaksi vielä pidemmäksikin aikaa.
Teksti Kirsi Suurnäkki-Vuorinen » Kuvat Sammeli Korhonen
Jutun voit lukea kokonaisuudessaan Kehittyvästä Kaupasta, joka ilmestyy 21.1.
