JOS MITÄÄN EI OLISI TEHTY, kulut olisivat varmasti kolminkertaistuneet kahdessa vuodessa, K-Rauta Kuninkojan myymäläpäällikkö Hannu Salonen laskee. Raisiolaiskaupassa innostuttiin toden teolla kiertotaloudesta vuonna 2019, kun jätekulut olivat 2 180 euroa vuodessa. Voisi sanoa, että kreivin aikaan, sillä seuraavana vuonna maksettavaksi tuli 5 030 euroa.
Toimintasuunnitelmaa päästiin toteuttamaan vuonna 2021. Lajitteluun otettiin kolminkertainen määrä jakeita entiseen verrattuna. Kun kallista seka- ja energiajätettä onnistuttiin vähentämään ja osasta lajiteltuja materiaaleja alettiin saada hyvitystä, asetelma kääntyi päälaelleen. Viimeisen 12 kuukauden aikana jätteiden hoidosta kertyvät kulut ovat vähentyneet 9 prosenttia, vaikka jätemäärä on myynninkehityksen myötä noussut 12 prosenttia.
– Kiitos kuuluu henkilökunnalle. Kaikki perustuu siihen, miten koko porukka lähtee mukaan, sillä kierrätys kuuluu jokaiseen työtehtävään, Salonen sanoo. Avainasioita on perehdytys. Siitä on huolehtinut kaupan oma ”jäteguru”, Ari-Matti Toivonen, joka sai oman perehdytyksensä L&T:n kiertotalousmanagerilta.
Ahkeraksi kierrättäjäksi tiedetty Toivonen hoitaa rakennustarvikeosaston myyjän tehtävien ohessa lajitteluun tarvittavat perehdytykset ja koulutukset. Salonen kehuu häntä kullanarvoiseksi, kuten myös ulkomyymälävastaava Lasse Hartmania ja logistiikasta vastaavaa Milla Kariluotoa, jotka pitävät hyvää huolta omista vastuualueistaan.
– Ei minun tarvitse enää kierrätyksen suhteen juuri muuta tehdä kuin seurantaa ja neuvotella siinä ohessa kauppias Sami Aallon ja vuokranantaja Keskon kanssa, mitä voisimme tehdä seuraavaksi, Salonen myhäilee.
KAUPAN TAKATILAT ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen siitä, miltä lajittelupisteellä näytti, kun uudistuksia ryhdyttiin kiertotalousmanagerin kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan.
– Vuoden 2020 alussa otettiin aika karmea kuva. Siivoaminen oli ensimmäinen tehtävä. Merkitsimme tarkasti, mitä mihinkin astiaan voi laittaa ja asetimme yläpuolella olevat kyltit paikalleen. Lajittelu sujuu varmemmin, kun on siistiä ja näkee, mitä minnekin laitetaan. Näin saatiin myös lisää tilaa keräysastioille.
Vuonna 2019 oli neljä lajitteluastiaa, nyt kerätään erikseen akut ja paristot, loisteputket, biojäte, elektroniikkajäte, vaaralliset jätteet kuten maalit, energiansäästö- ja led-lamput, rakennusjätteet, betonijätteet, metalli, kipsilevy, posliini, tietosuojamateriaali, puujäte, lavat, kestopuu, EPS- ja XPS-eristeet, pahvi, paperi, kirkas muovi, lasi, energia- ja sekajäte.
– Kierrätysaste nousi viime vuonna toistakymmentä prosenttia. Eniten sitä lisäsi kirkkaan muovin lajittelun aloitus. Viimeisen 12 kuukauden aikana kierrätykseen tai hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen osuus oli vain 1,8 prosenttia.
Energiajäte- ja pahviprässit olivat jo käytössä, uutena hankittiin kirkkaan muovin paalain. Ensi vuonna energiajätteen sijasta ryhdytään paalaamaan värillistä muovia. Kun sekin saadaan kiertoon, jätekulut pienenevät entisestään.
– Lassila & Tikanojan selvitys osoitti, että tällä hetkellä suurin osa energiajätteestämme on värillistä muovia. Siihen pitää saada muutos, sillä energiajae on kolmanneksi kallein, sitä enemmän maksamme tonneissa vain rakennus- ja tietosuojajätteestä. Tämä huomio taas johti siihen, että hankimme lisää paperisilppureita, jolloin materiaali saadaan keräyspaperina hyötykäyttöön edullisemmin.
LAJITTELUPISTEITÄ löytyy nykyään joka puolelta myymälää. – Mitä lähempänä astia on, sitä varmemmin roskat tulee sinne laitettua. Jos joutuu pitkiä matkoja raahaamaan, jää tekemättä, Salonen sanoo.
Sijoittelua oli mietittävä tarkkaan, sillä astiat eivät saa olla asiakkaiden tiellä eivätkä näyttää epäsiistiltä. Varsinkin palvelupisteissä tämä oli Salosen mukaan haastavaa, sillä konseptikehityksessä tätä ei oltu vielä huomioitu. Tällä hetkellä palvelupisteissä lajitellaan paperi ja kirkas muovi. Ensi vuonna sinne sijoitetaan muutakin kuten metallinkeräys.
– Kun isommat joet on tukittu, on siirryttävä pienempiin puroihin, jotta saamme kierrätysastetta nostettua, Salonen sanoo.
Lue koko juttu 25.11.2022 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
