K-kauppiasliitto katsoo antamassaan lausunnossa, että päivittäistavarakauppapalveluiden tukemisesta monipalvelukeskuksina maaseutualueilla annetun asetuksen eli niin sanotun kyläkauppatuen kriteerejä esitetään muutettavaksi kyläkauppojen kannalta kielteiseen suuntaan. Kiinnitämme huomiomme erityisesti kahteen luonnoksessa ehdotettuun muutokseen, joiden lisäksi esitämme yhden kehitysajatuksen tukeen.
Tuen kriteerejä esitetään luonnoksessa muutettavan siten, että sitä myönnettäisiin vain harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla sijaitsevalle päivittäistavarakaupalle. Viimeksi tukea saivat maaseudun pt-myymälät mukaan lukien sellaiset maaseudun paikalliskeskusten, kaupunkien kehysalueiden ja kaupungin läheisen maaseudun myymälät, jotka ovat vähintään 7,5 kilometrin päässä seuraavasta pt-kaupasta.
Esitetty muutos keskittäisi vähiä tukirahoja entistä harvemmalle myymälälle. Muutoksen vaikutus tukisummaan/myymälä olisi verrattain suuri:
- Jos tukialueena pidettäisiin edelleen kaikki maaseutualueet, tulisi nykyisellä tuensaajamäärällä (180 kauppaa) ja 1 miljoonan euron määrärahalla tukisummaksi noin 5 555 euroa/v kauppaa kohden.
- Jos tukialuetta supistettaisiin harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle, tulisi tukisummaksi noin 7 575 euroa/v kauppaa kohden.
K-kauppiasliitto vastustaa esitettyä tukikriteerien muutosta. Jos seuraavaan pt-kauppaan on 7,5 km, myymälän pitäisi olla tukikelpoinen, vaikka se sijaitseekin maaseudun paikalliskeskuksessa, kaupunkien kehysalueilla tai kaupungin läheisellä maaseudulla. Muutoksen haitta tukea ilman jääville myymälöille ja niiden asiakkaille olisi suurempi kuin muutoksen tuoma hyöty tiukennetut kriteerit täyttäville myymälöille ja niiden asiakkaille.
Muutoksen myötä tukea ilman jäisi erityisesti kaupungin läheisen maaseudun myymälöitä. Vuoden 2021 tukihaussa niitä oli 36 kpl tukea saaneista 178 myymälästä. Kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan ”Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Se rajataan suhteessa jo rajattuihin kaupunkialueisiin. Luokka kuvaa kaupunkien laajempaa toiminnallista työssäkäyntialuetta. Aluerajaus perustuu potentiaaliseen saavutettavuuteen ja ydinkaupunkialueille suuntautuvaan työssäkäyntiin. Kaupungin läheinen maaseutu pitää sisällään erityyppisiä maaseutualueita: taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Kaupungin läheinen maaseutu on laajin niiden kaupunkialueiden ympärillä, joissa väestöä on paljon tai kaupungin työssäkäyntialue on laaja.”
Perustelut kriteerien kiristämistä vastustavalle kannallemme tiivistetysti:
- Kriteerien kiristämisen aiheuttama noin 5 555 euron tukisumman menettäminen olisi raskas isku kyläkaupoille, jotka sijaitsevat maaseudun paikalliskeskuksessa, kaupunkien kehysalueilla tai kaupungin läheisellä maaseudulla. Päivittäistavarakauppa PTY ry:n selvityksen mukaan vuonna 2017 kyläkaupan liiketulos oli keskimäärin vain 8 660 euroa vuodessa.
- Keskeinen rajoittava kyläkauppatuen kriteeri on tällä hetkellä vaatimus vähintään 7,5 km etäisyydestä seuraavaan myymälään. Vaikka kyläkauppa sijaitsisikin maaseudun paikalliskeskuksessa, kaupunkien kehysalueella tai kaupungin läheisellä maaseudulla, se tarjoaa palvelua siellä, missä palvelua ei muuten ole, jos kerran etäisyysvaatimus täyttyy.
- Kriteerien kiristäminen tarkoittaisi pt-kaupan myymäläverkoston harvenemista erityisesti kaupungin läheisellä maaseudulla, koska noin 50 tukensa menettävästä kyläkaupasta valtaosa (vuonna 2021 tukea saaneista noin 36 kpl) sijaitsee kaupungin läheisellä maaseudulla. Muutoksen seurauksena näillä alueilla pt-kaupassa käymisen edellytykseksi nousisi yhä selvemmin auton omistaminen. Maaseudulla, myös kaupungin läheisellä maaseudulla, asuu paljon ikääntyviä henkilöitä, joilla ei välttämättä autoa ole.
- MMM:n tilaamassa, juuri valmistuneessa kyläkauppatuen vaikutusarviossa Itä-Suomen yliopiston tutkijat toteavat kyläkauppatuen olevan liki ainoa kyläkaupoille suunnattu tuki-instrumentti. Ainoan tukimuodon kriteerien kiristäminen jättämällä osa myymälöistä tuen ulkopuolelle ei ole oikea tapa reagoida vaikutusarvion tuloksiin. https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/kylakauppojen-tukikauden-2022-2023-arviointi-on-julkaistu
Toiseksi vastustamme tukeen varatun määrärahan alentamista miljoonaan euroon. Kuten edeltä ilmenee, laskee tuen määrä tukeen oikeutettua yritystä kohden vain muutamiin tuhansiin euroihin. Erityisenä huolenamme toteamme, että kauppojen kylmälaitteita koskevien vaatimusten kiristyminen vuoteen 2030 mennessä johtaa monen pienen kaupan toiminnan lakkaamiseen kylmälaiteinvestointien kalleuden vuoksi. Tuen jatkoa suunniteltaessa olisi kiinnitettävä huomiota kylmälaiteinvestointien erityistukemiseen.
Kehitysehdotuksena kyläkauppatukeen esitämme, että avustuksen yleisiä edellytyksiä muutettaisiin kaupan päivittäistavaroiden myynnin määrän osalta (5 § 2-kohta) koskemaan päivittäistavarakaupan yksittäisen toimipisteen sijaan koko yritystä. Näin tuki kohdistuisi sellaisille yrityksille, jotka sitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Nyt tukea voidaan maksaa yrityksen yksittäiselle toimipisteelle, joka sellaisenaan täyttää tuen kriteerit, vaikka se olisi osa suurtakin konsernia. Muutos helpottaisi tuen kriteerien täyttymisen valvontaa, sillä myynnin määrä voitaisiin osoittaa yrityksen vahvistetulla tilinpäätöksellä.
