K-kauppias Satu ryhtyi vegaaniksi ymmärtääkseen asiakkaitaan – tämän kaiken hän oppi

Jaa

Kun tamperelaisen K-Market Peltolammin kauppias Satu Manner-Kallio alkoi saada yhä enemmän toiveita runsaammasta vegaanisten tuotteiden tarjonnasta, hän päätti hypätä asiakkaiden saappaisiin ja kokeilla täysvegaanista ruokavaliota oman perheensä ruokahuollossa.

Alkuvuodesta 2020 K-Market Peltolammin kauppias Satu Manner-Kallio alkoi saada yhä enemmän toiveita runsaammasta vegaanisten tuotteiden valikoimasta.

– Aloin tutkia asiaa ja liityin pariin Facebook-ryhmään, mutta tuntui etten millään hahmottanut vegaanisen ruokavalion ravitsemuksellista ydintä, proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien suhdetta. Totesin, ettei tässä taida olla muuta vaihtoehtoa kuin kokeilla itse koko perheen voimin kuukauden ajan vegaanista ruokavaliota, jotta hahmottaisin vegaanien tarpeet ja osaisin rakentaa valikoimaa omalla kaupalla oikein, Manner-Kallio kertoo.

Oli hypättävä asiakkaan saappaisiin. Kauppias halusi selvittää, mitä kaikkea se vaatii saada vegaanisella ruokavaliolla normaali arki rullaamaan ja toisaalta miten hänen kauppansa voisi parhaalla tavalla toimia yhtenä ruokahuollon mekanismin palasena asiakkaiden ruokavalioiden erilaistuessa.

Manner-Kallio kertoo jännittäneensä aluksi, miten muu perhe suhtautuisi asiaan – hänelle itselleen kananmunista luopuminen tuntui vaikeimmalta. Kauppiasperheen kokeilu venyi kuitenkin kymmenen kuukauden mittaiseksi, ja Manner-Kallio pääsi nopeasti hyödyntämään oppimaansa myös omassa kaupassaan.

Ensimmäinen oppi liittyi tuotesijoitteluun, joka meni kauppiaan kokemusten myötä K-Market Peltolammissa uusiksi. Hän muistuttaa, että termit kuten vege ja vegaani menevät helposti sekaisin, ja pakkausmerkinnöissä saattaa joskus olla parantamisen varaa.

– Kaupan toimijana on tärkeää ettemme koskaan johda kuluttajia harhaan. Huomasin, että omaa ostosreissuani helpottaa jos aidosti vegaaniset tuotteet on sijoitettu selkeästi erilliseen vegehyllyyn, Manner-Kallio sanoo.

Hän huomauttaa, että maitotuotteissa aidosti vegaanisia tuotteita on vähän, mutta maidottomien tuotteiden erottelu omaan osastoonsa tuntui selkeimmältä ratkaisulta. Kaikenlaiset rajatapaukset voi sijoittaa normaalisti muiden tuotteiden joukkoon.

Manner-Kallio havaitsi myös muutamien perusaineiden toistuvan vegaanisissa resepteissä. – Muutama keskeinen tuote, kuten ravintohiivahiutale, soijarouhe, tietyt mausteet ja yrtit sekä linssit ovat sellaisia, joita piti löytyä aina kotoa perustarvikkeista ja siten niitä on oltava aina tarjolla myös kaupalla.

Suunniteltua pidemmästä kokeilusta kauppiaalle jäivät käteen myös mm. paremmat rauta-arvot ja paljon uudenlaisia makumaailmoja: vegaanisten ruokien maustamisessa sai hänen mukaansa käyttää enemmän mielikuvitusta, ja hän löysi kokonaan uudenlaisen tavan maustaa ja käyttää mausteita.

Kasvisruoan suosion kasvu on ollut hurjaa niiden kahdeksan vuoden aikana, kun Satu Manner-Kallio on toiminut kauppiaana.

– Nähdäkseni suomalaiset heräsivät toden teolla vegeen, kun Nyhtökaura tuli vuonna 2016 markkinoille. Kuvat paketeista taistelevista kuluttajista innoittivat myös teollisuutta innovoimaan uusia tuotteita ja kuluttajia kyseenalaistamaan vanhoja ruokatottumuksia, hän kertoo.

Innostuksen, tiedon ja taidon lisääntyminen on kauppiaan mukaan sittemmin näkynyt myös teollisuuden uutuuksissa: vaikka kauppias valmisti kokeilunsa aikana perheen arkiruoat yleensä itse alusta loppuun, myös valmisruokapuolella alkaa hänen mukaansa löytyä yhä enemmän laadukkaita ja aidosti maistuvia vegaanisia ja kasvisaterioita.

Kauppiaana Satu Manner-Kallio kokee tärkeäksi tarjota erilaisia vaihtoehtoja erilaisille asiakkaille ja huomioida ja tuntea kuluttajien muuttuvia ja yksilöllistyviä ruokavalioita. Suomalainen maatalous on hänelle sydäntä lähellä, ja hän muistuttaa, että jatkuvasti muuttuvat kulutustottumukset nostavat myös alati uusia mahdollisuuksia maataloudelle ja teollisuudelle.

– Koen äärimmäisen tärkeäksi huolehtia Suomen omavaraisuudesta ja siitä, että suomalaiset tuottajat pärjäävät. Kun kauppiaana suunnittelen vegetuotteiden valikoimaa, ajattelen ennen kaikkea suurempaa sekasyöjien joukkoa, jolle kyse on lihattomien vaihtoehtojen lisäämisestä osaksi arkiruokailua. Kauppiaana haluan tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja tuntea erilaisia ruokavalioita. Joskus se edellyttää tällaista hyppyä asiakkaan saappaisiin.