Keskon kasvustrategiaa on toteutettu vuodesta 2015 lähtien. Tuloskehitys kertoo, että se tuottaa tulosta myös haastavammassa markkinassa.
– Keskon tuloksentekokyky perustuu onnistuneisiin strategisiin valintoihin, joista yksi tärkeimmistä on ollut fokusoituminen valituille toimialoille. Kasvustrategian ytimessä on kannattava kasvu kolmella toimialalla: päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa, Mikko Helander toteaa.
Strategiassa korostuvat pääjohtajan mukaan asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen, digitaalisten palveluiden jatkuva kehittäminen sekä vastuullisuus. Viime vuoden strategiatyössä terävöitettiin entisestään toimenpiteitä myynnin edelleen kasvattamiseksi sekä tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi.
Miten toimialojen vuosi 2023 on lähtenyt liikkeelle muuttuvassa markkinassa?
– Päivittäistavarakaupassa hyvän kehityksen perusta on vahva asema ruokakaupan kaikilla eri osa-alueilla Suomessa ja toimialan kannattavuus on hyvällä tasolla. Asiakasvirrat ovat alkuvuonna kasvaneet, mutta ruoan hinnan kallistuminen näkyy ostoskoreissa edullisimpina tuotteina. Kespron kehitys on ollut vahvaa, Helander summaa.
– Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa viime kevät oli poikkeuksellinen asiakkaiden hamstratessa tuotteita sotaa seuranneen epävarmuuden ja nopeasti nousseiden hintojen vuoksi – tähän poikkeusaikaan verrattuna luvut ovat laskeneet. Onnisen kehitys on ollut hyvällä tasolla ja erityisesti vihreään siirtymään ja energiatehokkuuteen liittyen tuotteiden kysyntä on ollut vahvaa. Rautakaupassa etenkin kuluttajakaupan puolella liikevaihto on laskenut kuluttajien ostovoiman heikentymisen seurauksena, esimerkiksi remontteja ja asunnon vaihtoja lykätään. On kuitenkin hyvä muistaa, että rakentamisen ja talotekniikan kaupassa tulos on moninkertaistunut vuodesta 2019, joka oli edellinen normaalivuosi ennen pandemiaa ja sotaa Ukrainassa.
– Autokauppa on ollut yksi alkuvuoden valopilkuista: myynti on kasvanut kaikissa liiketoiminnoissa. Saatavuuden parantuessa tilauskantaa on pystytty purkamaan. Hyvän tuloksen taustalla on laaja uudistamis- ja tehostustyö.
Markkinaosuudesta ja ruoan hinnasta
K-ryhmän markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa laski NielsenIQ-myymälärekisterin mukaan viime vuonna 1,4 prosenttiyksikköä ja oli 35,2 prosenttia.
– Päivittäistavarakaupassa meillä on ollut pidempään hyvä markkinaosuuskehitys, laskua on nyt ensi kertaa. Laskelmiemme mukaan laskusta 0,8 prosenttiyksikköä johtui K-ryhmän kilpailijoiden poikkeuksellisen laajasta uusperustannasta. Kun tarkastellaan koko ruokakaupan markkinaa mukaan lukien foodservice-toimiala, K-ryhmän markkinaosuus on 37,3 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n tilastointiin perustuen. Kespro on kehittynyt hyvin ja kasvattanut markkinaosuuttaan foodservicen puolella. Ruoan kuluttajaverkkokaupassa K:n markkinaosuus puolestaan on yli 40 prosenttia.
Ruoan hinnasta keskustellessa syyllistetään usein kauppaa. Helander muistuttaa, että ruoan hinnan nousu oli pitkään hyvin maltillista, kunnes Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset muuttivat tilanteen globaalisti. Tuotantopanokset kallistuivat eli lannoitteiden, energian ja pakkausmateriaalien hinnat lähtivät hurjaan nousuun.
– Tämä näkyy sitten luonnollisesti ruoan hinnan nousuna myös kuluttajille. Olemme vastanneet markkinan muutokseen laajasti. Siirsimme markkinointiviestinnän fokuksen entistä vahvemmin hintamielikuvan parantamiseen, jonka yhtenä osoituksena on muun muassa Herkkukauppa & Halpa kauppa -markkinointikonsepti. Myös tarjouskampanjointi on vahvasti DNA:ssamme, ja asiakkaat arvostavat tällä hetkellä tarjouksia korkealle. Edullisimmat K-Menu-tuotteet ovat tärkeässä roolissa ja asiakkaat saavat meiltä K-Ruoka-sovelluksessa myös entistä osuvampia kampanjatuotteita.
Kauppiasyrittäjyys keskeinen vahvuus
Päivittäistavarakaupassa Kespron ja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Onnisen rooli kasvaa. Kauppiasyrittäjyys on Helanderin mukaan kuitenkin edelleen K-ryhmän keskeinen kilpailutekijä ja selkeä vahvuus.
– Kauppiailla on myös keskeinen merkitys sille, millainen rooli K-ryhmällä on yhteiskunnassa, näin on erityisesti paikallisesti. Yrittäjähenki on keskeinen osa K-ryhmää ja Keskoa. Olemme monessa mielessä hyvin ainutlaatuinen kauppakonserni tänä päivänä ja tasapainoinen yhdistelmä kuluttaja- ja yritysasiakaskauppaa.
Miksi viinien myynnin vapauttaminen ja apteekkilainsäädännön uudistaminen ovat kaupalle niin tärkeitä tavoitteita?
– Alkoholisääntelyn muutokselle on vahva kuluttajien tuki, peräti 65 prosenttia suomalaisista kannattaa uudistusta. Olemme Ruotsin lisäksi EU:ssa ainoa maa, jossa viinit eivät ole vielä ruokakauppojen hyllyillä.
– Lääkkeiden saatavuuden turvaaminen on puolestaan keskeinen osa huoltovarmuutta, eikä lääkkeiden saatavuuden pidä vaihdella ihmisen asuinpaikan perusteella.
Helander sanoo, että uudistukset toki vahvistavat kaupan toimintaedellytyksiä, mutta ennen kaikkea ne palvelevat kuluttajaa.
– Uudistamalla sääntelyä turvaamme elinvoimaisen kotimaisen kaupan tulevaisuuden. Tulevaisuuden kauppa on yhä useammin palvelukeskittymä, ja säätely-ympäristön on kehityttävä kaupan mukana. K-ryhmässä olemme tähän valmiita.
Entä mitkä ovat tärkeimmät lähitulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet?
Haasteet painottuvat Helanderin mukaan erityisesti toimintaympäristöön. Euroopassa on edelleen sota, ja inflaatio ja korkotaso ovat olleet nousussa ja vaikuttavat ostovoimaan ja kuluttajien luottamukseen.
– Rakentamisen aktiviteetin ennakoidaan laskevan Pohjois-Euroopassa kuluvana vuonna muun muassa korkojen nousun vuoksi. Inflaatiopaineet hellittävät luultavasti vuoden toisella puoliskolla. Sodan käänteitä ja kestoa on vaikea arvioida, mutta kauaskantoiset jäljet se tulee Eurooppaan jättämään.
– Haastavassa markkinaympäristössä korostuu strategian määrätietoinen toteutus ja omiin vahvuuksiin luottaminen. Keskolla on kasvustrategia, ja kasvuun kuuluvat myös yritysostot – haastavat ajat voivat luoda mahdollisuuksia yrityskauppamarkkinassa vahvataseiselle yhtiölle kuten Keskolle.
Lue koko juttu 26.5.2023 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
