RUOKAKAUPASSA tehtiin ennätysmyynti. Nielsenin mukaan myynti kasvoi 8,4 prosenttia ja ylitti 20 miljardin rajapyykin. Määrällinen kasvu oli suurempi kuin koko 40 vuotta kestäneellä mittausjaksolla. Tilastokeskus pääsee melkein yhtä kovaan kasvulukuun.
K-kaupat kasvattivat markkinaosuuttaan jo viidettä vuotta putkeen, nyt erityisesti K-Citymarketien vahvan esityksen ansiosta. Myös Prismoissa kauppa kävi hyvin, mutta S-kauppojen johtoasema kuitenkin kutistui karvan verran. S-marketit ovat edelleen Suomen suurin ketju, mutta niiden osuus ruokakauppojen myynneistä on sama kuin 12 vuotta sitten.
Ruoan verkkokauppa kasvoi viime vuonna yli kolminkertaiseksi, ja K onnistui siinä muita paremmin. Silti kotiin toimitusten osuus on vielä parissa prosentissa.
Ruokakaupassa asiakkaan näkökulmasta oleellista on hänen vaihtoehtojensa määrä. Niitä riittää: hypermarketeissa Prisma ja K-Citymarket, marketeissa useita, samoin lähikaupoissa.
K-Supermarketit ovat löytäneet oman paikkansa, samoin Salet ja Alepat, jotka molemmat ovat pikkuhiljaa siirtyneet suppean sortimentin halpakaupoista lähiöiden ja kylien lähikaupoiksi. Selvästi tihein verkosto on kuitenkin K-Marketilla, jonka liikevaihto ylitti nyt viidentenä ketjuna kahden miljardin rajan.
Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Lidl on ainoa ruokakaupan kansainvälinen toimija Suomessa. Nyt ketjun markkinaosuus on vakiintunut 10 prosentin alapuolelle, mutta saattaa siitä vielä nousta verkoston kasvaessa.
KORONAN riehuessa ihmiset pysyivät kotonaan. Ehkä vähän yllättäen tämä näkyi plussana ruokakauppojen lisäksi monen muunkin tavara-alan myynneissä: erityisesti rautakaupoissa (+7,0 %) ja kodintekniikassa (+8,1 %). Eniten kärsi muotikauppa, jossa myynti putosi neljänneksen (–24,4 %). Myös kirjakauppa (–11,2 %), optikot (–11,3 %) ja kellokaupat (–12,4 %) notkahtivat. Käytettyjen tavaroiden kauppa kävi edelleen kuumana.
Koronasta pahiten kärsineillä aloilla on odotettavissa kasvun vuosia, mutta se on tässä katastrofissa laiha lohtu. Aika näyttää, millaisia pysyviä muutoksia kaupalle seuraa siitä, että ihmiset tottuivat tilaamaan tavaroita verkosta.
SUOMEN VÄHITTÄISKAUPASSA toimii ja sitä hallitsevat 200 ketjua, joista kuusi suurinta myyvät ruokaa. Tilastojen mukaan Suomessa on 25 000 myymälää ja ne työllistivät 121 000 ihmistä. Ketjuilla oli 7 200 myymälää, joiden osuus koko vähittäiskaupasta on 75 prosenttia. Tästä voi laskea, että kaupan alalla toimii lähes 18 000 ketjuun kuulumatonta myymälää, valtaosa pieniä.
Kauppojen ketjuuntuminen alkoi 1980-luvun lopulla. Vähän myöhemmin Suomeen alkoi tulla ulkomaisia ketjuja ja nyt niitä on täällä jo 123. Monen kaupan alan ykkönen onkin ulkomaisessa omistuksessa.
Vähittäiskaupan liikevaihto oli viime vuonna 43,2 miljardia euroa ja se kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 4,1 prosenttia. Kasvua nostattivat ruokakaupan hurjat numerot.
Rautakaupassa koronavuosi näkyi piristyksenä. K-Raudat ylsivät uuteen myyntiennätykseen 1,2 miljardia euroa, ja Starkit jäivät yhä kauemmaksi taakse. Bauhaus sai viiden kaupan verkostoonsa yhden lisää.
K-ryhmään kuuluva Intersport on edelleen urheilukaupan ykkönen. Norjalainen XXL peesaa. Pronssipaikalle on asettunut ruotsalainen Stadium. Budget Sport vahvistaa K-ryhmän asemaa urheilukaupassa.
Täydellinen lista ja lisätietoja Suomessa toimivista ketjuista löytyy osoitteesta www.kaupanhuiput.fi.
Korona opetti ihmiset tilaamaan tavaraa kotiin, mutta samalla paljastui, miten mukavaa on päästä myymälään katselemaan ja ehkä kokeilemaankin tuotteita. Ja ihmisten kohtaamiseen kauppa tarjoaa ulottuvuuden, jota tietoverkossa ei ole.
Kauppa sopeutui hienosti epidemian asettamiin ehtoihin. Samalla tuli todistetuksi, miten tärkeitä kaupat meille ihmisille oikeastaan ovat. Se on oikein hyvä opetus ja muistutus kaupan ammattilaisille heidän työnsä suuresta merkityksestä.
TEKSTI Heikki Peltola
Lue koko Heikki Peltolan laaja katsaus ja tutustu vähittäiskaupan tilastoihin, jotka löytyvät 27.5. ilmestyvän Kehittyvän kaupan Kaupan tekijät -tilasto-osiosta.
Digilehden lukuoikeudet voit tilata täältä