KUKAPA EI HALUAISI syödä hyvin? Maun lisäksi hyvyys tarkoittaa esimerkiksi eettisyyttä, ekologisuutta ja terveellisyyttä. Ruokakaupassa tiedostava kuluttaminen näkyy lähiruoan ja eettisen ruoan suosimisena sekä ympäristöystävällisinä valintoina.
– Ilmastotietoisuus alkoi konkretisoitua teoiksi jo 2019, päivittäistavaratoimialan asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar arvioi. K-ryhmän tuore Ruokailmiöt-tutkimus perkaa edellisvuotta myyntidatan avulla, ja Ruokailmiöt-trendikatsaus ennustaa tulevaisuuden trendejä.
ASIAKAS haluaa ymmärtää, miten hänen ostokäyttäytymisensä vaikuttaa esimerkiksi ilmastoon ja mitä ruokaketjussa tapahtuu. Kuluttaja odottaa kaupalta konkreettista apua valintojensa tekemiseen. K-ryhmä tarjoaa digitaalisia palveluja valintojen tueksi. K-Ruoka-mobiilisovelluksen K-Ostokset-palvelussa voi tutkailla ruokaostostensa hiilijalanjälkeä ja kotimaisuustasoa.
Merkki- ja lajiketietoiselle hifistelijälle ruoka ei ole vain polttoainetta. – Yhä useamman kuluttajan suhde ruokaan on hyvin henkilökohtainen. Halutaan, että ruoka kertoo jotain ihmisestä itsestään, Jungar sanoo.
TÄSMÄHYVINVOINTI on osa laajempaa hyvinvointitrendiä. – Erikoisruokavalioiden taustalla ei läheskään aina ole allergia tai sairaus, vaan kokemus siitä, että tiettyä ruokaa tai ainesosaa syömällä tai välttämällä voi paremmin, Jungar sanoo.
Yksinkertaisimmillaan täsmähyvinvointi voi tarkoittaa pääraaka-aineen vaihtamista aiempaa useammin kasviksiin. Viljoista voi esimerkiksi suosia kauraa, joka onkin raaka-aineena jo vakiinnuttanut Suomessa paikkansa.
VEGEBUUMIN puolestapuhujissa korostuvat nuoret kuluttajat ympäri Suomen ja kaikenikäiset pääkaupunkiseutulaiset.
– Tällä hetkellä kasviproteiinituotteiden myynti on edelleen noin prosentin esimerkiksi lihan myynnistä, päivittäistavaratoimialan tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi selventää. Kasvua on kuitenkin odotettavissa, kun tarjonta laajentuu.
– Lihaa ja kasviksia ei ole tarpeen asettaa vastakkain, ne palvelevat samojakin asiakkaita eri aikoina. Lihan myynti on K-kaupoissa säilynyt ennallaan, mutta kulutuksessa on nähtävissä painopisteen muutos, esimerkiksi kanan ja broilerin myynti on kasvussa, Hovi kertoo. Myös kalan menekki on nousussa.
MAAILMAN KEITTIÖIDEN rajat hälvenevät, ja aasialaiset maut ovat jo monen suomalaisen arkiruokaa. Nyt pinnalla ovat Japani ja Korea. K-ryhmän myyntidata osoittaa, että sushin suosio on ylittänyt lapsiperheissä jo kalapuikot. Sushin myynninkehitys K-ruokakaupoissa olikin viime vuonna huikeat 203 prosenttia.
Raja ravintoloihin hälvenee entisestään, kun moderni ruokaseikkailija menee elämysten perässä. Kauppiaalla on iso rooli, hän tuntee asiakkaansa parhaiten ja tietää, onko oman kaupan vetonaula sushi, pizza tai vaikka itse tehty italialainen jäätelö.
NOPEASTI SYÖTÄVÄ on nousussa. Asiakkaat haluavat yhä enemmän helposti syötäviä ratkaisuja, jotka ovat paitsi oman täsmäruokavalion mukaisia, myös eettisiä ja ekologisia. Jungarin mukaan suurimmat odotukset liittyvät vegaaniseen valmisruokaan. Myös puolivalmiista tykätään. – Moni käyttää lähes valmiita tuotteita, joita voi tuunata.
KOTIMAISEN RUOAN ARVOSTUS on vahva. Kuluttaja haluaa paikallista ja lähiruokaa, se on jo valtatrendi.
– Ehkä sushissakin käytetään tulevaisuudessa enemmän kotimaista kalaa ja jopa sashimi-tyyppisesti eli ilman riisiä tai riisi korvataan kotimaisella viljalla, Jungar heittää.
TEKSTI Mari Frisk / KUVA iStock
Lue koko juttu 23.1. ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta
