Vanhemmat vievät sunnuntaina kuumeisen lapsensa päivystykseen ja saavat lääkäriltä antibioottireseptin korvatulehdukseen. Kaikki hyvin, paitsi että oman paikkakunnan apteekki ei ole avoinna sunnuntaisin.
Tämä on tuttu tilanne monissa lapsiperheissä ja arkea Suomessa vuonna 2018. Suomen apteekeista noin 80 prosenttia pitää ovensa kiinni sunnuntaisin.
Apteekkitoiminta on Suomessa tiukasti säänneltyä: Lääkkeitä ei saa myydä muualla kuin apteekeissa, joista valtaosa on itsenäisiä apteekkarin omistamia yrityksiä. Alalla toimii vain yksi ketju, Yliopiston apteekki, jonka toiminta perustuu muista apteekeista poiketen yliopistolakiin. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päättää jokaisen uuden apteekin perustamisesta ja apteekkiluvan myöntämisestä apteekkarille. Fimea myös määrittelee apteekin sijaintialueen.
Asiakkaiden etu keskiöön
”Apteekkisääntelyä on uudistettava ja niin, että keskiössä on lääkkeiden käyttäjien ja yhteiskunnan etu.” Näin sanoo Lauri Pelkonen, joka toimi kesäkuussa loppuraporttinsa antaneen Lääkejakeluselvitys 2018 -työryhmän pääsihteerinä.
Työryhmän mielestä apteekkitoiminta on liitettävä kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa. ”Nykysääntely ei anna riittävästi mahdollisuuksia kehittää apteekkipalveluja asiakaslähtöisesti. Nyt tarvitaan aito pohdinta siitä, miten apteekkisääntelyä, apteekkipalveluja ja apteekkitoiminnan rahoitusta halutaan uudistaa ja mihin suuntaan, ja vasta sen jälkeen voidaan kehittää näihin tavoitteisiin sopiva malli. Mallin on oltava myös sellainen, joka mahdollistaa alan kehittymisen toimintaympäristön muuttuessa”, Pelkonen toteaa.
Hän korostaa, että sääntelyn uudistaminen ei tarkoita suinkaan sitä, että siitä luovuttaisiin. Päinvastoin. ”Esimerkiksi lääketurvallisuus on sellainen asia, jota on ehdottomasti säänneltävä. Jos itsehoitoalääkkeitä myydään tulevaisuudessa muuallakin kuin apteekeissa, farmaseuttisen lääkeneuvonnan saatavuudesta on huolehdittava.”
Uusien apteekkien perustaminen hidasta
Apteekkisääntelyn uudistaminen on herättänyt ja herättää varmasti jatkossakin paljon keskustelua, johon osallistuvat sekä nykyjärjestelmän puolestapuhujat että uudistuksen kannattajat. Yleinen näkemys tuntuu olevan, että uusia apteekkeja tarvitaan Suomeen lisää ja apteekkipalvelujen saatavuudesta pitää huolehtia sekä haja-asutusalueilla että pääkaupunkiseudulla.
Tämä todettiin myös Lääkejakeluselvitys 2018 -raportissa. Nykymallissa uusien apteekkien perustaminen on kuitenkin usein hidasta. Noin 65 prosenttia uusien apteekkien perustamispäätöksistä saa aikaan valituskierroksen. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimman kaupungin Espoon väestömäärä kasvaa jatkuvasti, joten Fimea teki lokakuussa 2017 päätöksen kuuden uuden apteekin perustamisesta Espooseen – yksi niistä sijaitsisi Jorvin sairaalan yhteydessä. Muutama alueen apteekkari valitti Fimean päätöksestä, ja asian käsittely jatkuu Helsingin hallinto-oikeudessa.
Ostokäyttäytyminen muuttunut
Kaupan aukioloaikojen vapauttaminen pari vuotta sitten on vaikuttanut ihmisten ostokäyttäytymiseen. Niin kauppa- kuin muitakin asioita hoidetaan entistä enemmän iltaisin ja viikonloppuisin. Myös tuotteiden ja palvelujen ostaminen verkosta on yleistynyt voimakkaasti. Nämä molemmat ovat Pelkosen mukaan asioita, jotka on otettava huomioon Suomen apteekkitoimintaa uudistettaessa.
Useissa Euroopan maissa apteekkitoiminnan sääntelyä on uudistettu viime vuosina monin eri tavoin. Myös kaikki Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta ovat uudistaneet apteekkitoimintaansa 2000-luvulla. Esimerkiksi Ruotsissa luovuttiin valtion apteekkimonopolista ja apteekkitoiminta vapautettiin kilpailulle vuonna 2010.
Lauri Pelkosen mielestä Ruotsin tai minkään muun maan malli ei sellaisenaan sovellu Suomeen. ”Kyllä jokaisen maan on mietittävä apteekkitoimintansa tavoitteet ja niihin toimivat ratkaisut omista lähtökohdistaan.”
Lääkejakeluselvityksen 2018 -työryhmän ehdotukset 14.6.2018 julkaistussa loppuraportissa löytyvät osoitteesta www.pty.fi
Lauri Pelkosen haastattelu tehtiin kesäkuussa 2018 Pelkosen ollessa vielä virkavapaalla sosiaali- ja terveysministeriön hintalautakunnan johtajan tehtävästä.
Teksti Leena Salo » Kuva Mikko Käkelä
