Nuoret tuovat kauppaan iloa

Elna ja Kalle Jokinen ovat toimineet kauppiaina K-market Enolassa Salon keskustan liepeillä nelisen vuotta. Salossa syntyneelle Jokiselle Enolan kauppapaikka on mieluinen. ”Samalla tontilla on huoltoasema, kotipizza, autokorjaamo sekä moottoripyörä- ja golfkauppa, joten väkeä liikkuu alueella luontaisestikin paljon.”

Kaupan ympäristössä on paljon asutustakin, ja suurin osa kaupan asiakkaista onkin vakituisia, lähes päivittäin asioivia. ”Kanta-asiakkaat ovat meille tärkeitä, minkä lisäksi varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin käy paljon myös satunnaisia asiakkaita”, Kalle Jokinen kertoo.

K-market Enola työllistää kaikkiaan 10 ihmistä kauppiaspariskunnan lisäksi. Hakijoista ei Salon seudulla ole pulaa. Työttömyysprosentti seudulla on 16 prosenttia, ja viime vuosien irtisanomiset ovat lisänneet tarjolla olevaa työvoimaa.

Kalle Jokinen myöntää avoimesti, että K-market Enolassa suositaan nuoria työntekijöitä. ”Olemme itse alle nelikymppisiä, joten nuorten kanssa työskenteleminen on meille luontevaa. Monesti myös nuoret ovat nopeita oppimaan ja omaksumaan uutta.”

Nuoret ovat myös Jokisen kokemuksen mukaan halukkaita tekemään ilta- ja viikonloppuvuoroja, mikä helpottaa työvuorolistojen tekemistä. ”Ikärasisteja emme kuitenkaan ole, ja jos hyvä tyyppi löytyy, niin ilman muuta palkataan. Ja on meillä todella päteviä yli nelikymppisiäkin töissä,” Jokinen korostaa.

Paikallisen TE-keskuksen kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja sieltä saadaan pyydettäessä ehdokkaita. Aika moni Enolan nuorista työntekijöistä on kuitenkin tullut töihin puskaradion kautta. ”Se on meillä osoittautunut hyväksi.”

Tällä hetkellä K-market Enolassa työskentelee kolme tuilla työllistettyä nuorta, joista kaksi on palkkatuella ja yksi oppisopimuskoulutuksessa. Kaikkia kolmea nuorta Kalle Jokinen kehuu ahkeraksi ja asioita nopeasti oppiviksi.

Vähällä vaivalla

Varsinaisesti nuorten palkkaamisesta K-market Enolassa vastaa Elna Jokinen. Hän arvioi työllistämisasioiden vievän viikossa parisen tuntia.

Oppisopimuskoulutuksesta sovittaessa asioiden selvittely oppilaitoksen ja TE-keskuksen kanssa kesti pidempään, ja ennen aloitusta jouduttiin käymään useita palvereita. ”Alkuhankaluuksien jälkeen homma on toiminut tosi hyvin. Arviointeja olemme tehneet yhdessä kouluttajien kanssa ja koulutus on edennyt suunnitelmien mukaan.”

Kalle Jokisen mielestä oppisopimuskoulutus sopii kaupan alalle todella hyvin ja hän on valmis jatkossakin tarttumaan tilaisuuteen. ”Käytännön ja teorian yhdistäminen antaa mainiot eväät työntekoon.”

Kaikkien nuorten kohdalla perehdytys kaupan töihin on sujunut helposti. Uudet työntekijät saavat aluksi K-marketeille laaditun käsikirjan ja muuta materiaalia luettavaksi. Aika moni aloittaa työt kassalta, jossa ensimmäisten päivien ajan kokenut työntekijä opastaa työhön.

”Suurimmalle osalle riittää päivän perehdytys, ja monille kassarutiinit ovat edellisestä työstä jo tuttuja.”

Kaupan avaus- ja sulkemistoimenpiteissä ollaan tulokkaan mukana yleensä 2–3 kertaa, jonka jälkeen sekin useimmiten sujuu yksin. ”Ja kysymään kannustetaan aina. Yritämme myös muistuttaa, että jos jostakin asiasta huomautetaan, niin se ei ole arvostelua, vaan muistutus siitä, miten homma hoituu paremmin.”

Sosiaalisuutta kysytään

Kaupan ala sopii monenlaiselle luonteelle, ja Jokisen kokemuksen mukaan yleensä alalle hakeutuvatkin sellaiset tyypit, joille asiakaspalvelu on luontaista. ”On oltava sosiaalinen ja palvelualtis, on jaksettava kuunnella asiakasta kärsivällisesti ja oltava pitkäpinnainen.”

Asiakkaat suhtautuvat Kalle Jokisen mukaan nuoriin työntekijöihin hyviin. Aluksi nuoria neuvottiin teitittelemään vanhempia asiakkaita, mutta siitä luovuttiin, kun asiakkaat itse toivoivat sinuttelua.

Kaikesta huomaa, että K-market Enolassa otetaan työntekijät luontevasti ja tasapuolisesti vastaan – iästä riippumatta.

Esimerkiksi siitä käy työntekijä, joka on jo pari kertaa ehtinyt kokeilla muita töitä, mutta molemmilla kerroilla halunnut tulla takaisin.

”Ja takaisin on otettu, kun osaavasta työntekijästä on kysymys”, Kalle Jokinen mainitsee.

Työtä ja koulua

Hanna Helmiselle (22) K-market Enolan työpaikasta vinkkasi kaveri, joka itse oli työskennellyt Jokisten kaupassa. Hän myös suositteli Hannaa kauppiaille, jotka sitten pyysivät Hannaa haastatteluun. ”Jo haastattelun aikana Elna kysyi, tulisinko töihin ja vastasin myöntävästi”, Hanna muistelee.

Melko pian kauppiaat ehdottivat Hannalle oppisopimusvaihtoehtoa, joka alkoi tuntua hyvältä ajatukselta.”Ajattelin että jes, saan sekä työpaikan että koulutuksen!”

Asiakaspalvelu oli Hannalle tuttua jo aikaisemmista työpaikoista. Kesäisin hän oli työskennellyt jäätelökioskissa, ja jouluapulaiseksi hän pääsi paikalliseen kultasepänliikkeeseen. Siellä työt loppuivat, ja Hanna alkoi hakea uusia töitä. K-market Enolan paikka tuli kuin tilauksesta.

Hannan aika on huhtikuusta alkaen jakaantunut kaupan ja koulun kesken. Opiskelupaikka on Salon seudun ammattiopisto, ja koulupäiviä on viikossa keskimäärin kaksi. Kesällä on yksi pidempi loma, samoin talvella.

”Ryhmässämme on hyvin eritaustaisia ja –ikäisiä ihmisiä. Ikähaitari on 18–50:een vuoteen. Opiskelemme asiakaspalvelua ja taloushallintoa, ja opintosuunnitelmat ovat yksilöllisiä sen mukaan, mihin ammattiin on valmistumassa.”

Monet asiakaspalveluasiat ovat Hannalle jo käytännön töistä tuttuja, mutta uutta teoriaakin on tullut opittua. ”On motivoivaa kun uusia asioita pääsee soveltamaan heti käytäntöön.”

Päivittäistavarakaupan töihin perehdyttäminen alkoi Hannallakin kassalta. Kovin pitkää perehdytystä ei nuori nainen tarvinnut. ”Kassatyöhän oli entuudestaan jo tuttua, vain muutama uusi juttu piti opetella. Nopeasti tässä työssä pääsi alkuun, ja aina saa kysyä, jos ei jotakin tiedä.”

Valmis merkonomi Hannasta tulee parin vuoden päästä, kun näyttötutkinto on suoritettu. Sen pidemmälle tulevaisuuteen Hanna ei ole ajatellut.

Kaupan ala tuntuu kuitenkin nyt mieluisalta, ja mahdollisesti tuleva työura löytyykin kaupan alalta.

”Parasta tässä on monipuolisuus, päivät ovat vaihtelevia ja aika menee nopeasti. Joskus harmittaa olla pitkiä iltoja ja viikonloppuja töissä, mutta toisaalta ilta- ja viikonloppulisät kompensoivat sitä.”

Hevostallilta kauppaan

Parikymppisen Marika Lappalaisen tie kauppaan kulki hevostallin kautta. Koulun jälkeen Marika kävi Ypäjän hevosopiston ja valmistui hevosten hoitajaksi. Vuoden verran hän ehti työskennellä Suomessa ja reilun kuukauden Saksassa.

”Pidän hevosista ja olen aina harrastanut ratsastusta, mutta työ on huonosti palkattua ja fyysisesti raskasta.”

Viime keväänä Marika alkoi etsiskellä uusia töitä ja laittoi hakemukset TE-keskuksen lisäksi suoraan Jokisille. ”Elna tunsi yhden ratsastavista ystävistäni, joka suositteli minua. Minut pyydettiin haastatteluun ja tulin valituksi.”

Työllistämiseen liittyvät paperiasiat hoituivat kauppiaiden kautta, niihin ei Marikan itse tarvinnut juurikaan puuttua.

Asiakaspalvelu oli Marikalle uutta, ja aluksi uusi työ jännittikin. ”Aika nopeasti pääsin kuitenkin töihin kiinni ja hyvin olen alusta alkaen viihtynyt.”

Itsenäistä ja mukavaa

Kassatyöskentelyyn perehtymisen jälkeen tutuiksi tulivat kaupan muut osastot, ja tällä hetkellä hän työskentelee pääosin teollisten tuotteiden parissa. Se onkin fyysiseen työhön tottuneelle nuorelle mieluisaa työtä.

”Työ on pitkälti tuotteiden purkamista ja hyllyttämistä. Se on itsenäistä, mutta asiakkaidenkin kanssa saa olla sopivasti tekemisissä.”

Pienen lähikaupan asiakkaista on nopeasti tullut tuttuja, ja asioinnin ohessa ehtii aina vaihtaa vähän kuulumisia.mTyötovereitaan Marika kehuu kivoiksi ja auttavaisiksi.

”Uusi työntekijä otetaan hyvin vastaan ja aina ollaan valmiita auttamaan ja neuvomaan. Kivoilla työkaverille on iso merkitys.”

Marika kertookin viihtyvänsä kaupassa mainiosti, työ on riittävän vaihtelevaa ja kevyempää verrattuna hevostallin töihin. ”Vaikka töitä tehdään reippaassa tahdissa, niin ei kuitenkaan hiki hatussa.”

Tulevaisuuttaan Marika ei vielä ole paljon pohtinut. Se voi olla kaupan alalla tai jossakin muualla. ”Kaikki on vielä auki, mutta juuri nyt tässä on hyvä olla. Katsotaan sitten myöhemmin mitä elämä tuo tullessaan.”