Julkisuudessa on riittänyt paljon puhetta käyttötavarakaupan murroksesta. Mielenkiintoisessa vaiheessa on kuitenkin myös maamme rautakauppa, joka hakee parhaillaan tulevaisuuden toimintamalleja.
Rautia Malmin kauppias Jari Peltonen arvioi, että rautakaupat näyttävät 5-10 vuoden kuluttua toisenlaisilta kuin nyt. Hänen mukaansa esimerkiksi ylisuuria myymälöitä ei enää avata.
”Turhia neliöitä ei rakenneta, koska aika on ajanut ylisuurten myymälöiden ohi. Nyt haetaan kustannustehokkuutta ja asiakastyössä hyödynnetään mm. tietotekniikkaa, sovelluksia ja laitteita, joita kauppojenkin on entistä edullisempi hankkia.”
”Esimerkiksi Saksassa Audilla on jo nyt kauppoja, joissa voit rakentaa omien mieltymyksiesi mukaisen ja luonnollista kokoa olevan virtuaaliauton myymälässä oleville näytöille. Tällöin poistuu tarve siitä, että kaupassa olisi esittelyautoja hallin täydeltä.”
”Aivan samoin myös rautakauppa voi valjastaa vaikkapa yhden seinän virtuaalinäytöksi ja rakentaa sinne esimerkiksi keittiönäyttelyitä. Pöytätason materiaalivaihtoehdoista asiakkaille on kaupassa tarjolla näytteitä, joita hän voi kosketella käsin”, Peltonen kertoo.
Tällä hetkellä asiakkaat voivat hyödyntää Rautia Malmissa mm. sähköistä ideapistettä miettiessään omia rakentamis- tai remonttitarpeitaan. K-rauta Lanternassa taasen on asiakkaiden käyttöön varattu iPadeja, joista saa tuotetietoutta ja opastusta siihen, mistä päin kauppaa haluttu tuote löytyy. Tampereella puolestaan on meneillään Rautia Pro –pilotti, jonka keskiössä ovat projektiasiakkaat.
Verkkopalveluiden kehittäminen keskeistä
Peltosen mukaan rautakauppa-alan yksi keskeisimmistä haasteista liittyy tänä päivänä verkkopalveluiden kehittämiseen. Kyse on palvelukokonaisuuksien ymmärtämisestä, eikä niinkään pelkästä verkkokaupan kehittämisestä.
Peltonen sanoo, että kyse on siitä, millä tavoin kivijalkakaupat voivat tukea asiakkaiden odotusarvoa heidän surffailtuaan ensin rautakaupan nettisivuilla ja tullessaan sitten kauppaan. Kyse on siitä, miltä kauppa näyttää, millaiset ovat siellä olevat opasteet, miten asiakas ohjataan tuotteen äärelle, millaisia näytteitä, mallikappaleita ja näyttelyitä kaupassa on ja millaisia palveluita tähän kokonaisuuteen rakennetaan.
”Jo pelkästään click & collect –tyyppisen toimintamallin yleistyminen muuttaa kivijalkakauppaa. Verkosta ostetut tuotteet pitää pystyä noutamaan helposti kaupasta tai ne voidaan ohjata toimitettavaksi vaikkapa kesämökille kodin sijaan.”
”Luulen, ettemme rautakaupassa vielä tunnista kaikilta osin asiakkaidemme odotusarvoa tarjottavien palvelukokonaisuuksien suhteen. Asiakkaita on palveltava hyvin sekä verkossa että kivijalkakaupassa”, Peltonen tähdentää.
Vaatii resursseja ja osaamista
Peltosen mukaan kauppiaiden apuna valikoimien muodostamisessa, hankinnassa, tuoterekisterien ylläpidossa, markkinoinnissa ja osin hinnoittelussakin toimivat Rautian, K-raudan ja K-maatalouden ketjuyksiköt sekä Rautakesko.
”Rautakeskolla on hyvät valmiudet ja puitteet pitää yllä mm. tarvitsemaamme rikastettua tuotetietokantaa. Meidän yksittäisten kauppiaiden ei olisi mitenkään mahdollista pitää yllä reaaliajassa esimerkiksi verkkokaupan ensi alkuun vaatimaa noin 100 000 tuotteen tietokantaa.”
”Rautakeskon strategiassa on muutenkin otettu hyvin huomioon se, että kaikki rautakeskolaiset ovat asiakasta ja vähittäiskaupan myyntiä varten. He tekevät työtä sen eteen, että asiakkaat ovat tyytyväisiä kauppoihimme ja että kauppojemme valikoimat ja palvelut ovat sellaisia, että asiakkaat tulevat niihin uudelleen. Tiettyjen perusasioiden arvo ja tekemisen ydin nähdään selkeästi”, Peltonen sanoo.
Teksti Arto Jaakkola » Kuva Mauri Ratilainen
