1970-luku

Jaa

Taistelu markkinaosuuksista

SVL:n varapuheenjohtaja Tauno Nummelin kirjoitti vuonna 1969 Kauppiaaseen 1970-luvusta kilpailun vuosikymmenenä. Kyse oli eri kaupparyhmittymien välisestä tiukasta taistosta, jossa uusi teknologia (ATK) ja uudet toimintatavat ratkaisisivat menestyksen. Myös kauppiaiden oli otettava enemmän vastuuta menestyksestä, mistä syystä SVL:n tuli nostaa profiiliaan sekä uudistaa organisaatiotaan. Liiton johtoon nousivat myös uudet henkilöt: toimitusjohtajaksi Heikki Nuutinen (1970–1984) ja puheenjohtajaksi Tauno Nummelin (1973–1980).

SVL:n tärkein työ tehtiin piireissä ja jaostoissa, jotka toimivat K-hengen luojina ja liiton ”suorittavana portaana”. Jaostojen työssä korostui varsinkin markkinointityö, josta vastasivat piirien jaostotoimikunnat. Mitä paremmin toimikuntatyöhön osallistuneet K-kauppiaat tunsivat paikallisen kilpailutilanteen sekä osasivat tavarapelin ja hinnoittelun, sitä paremmin K-ryhmä menestyi kyseisen piirin alueella. Toimikunnat tekivät myös läheistä yhteistyötä Keskon konttorien kanssa. Kesko puolestaan teki alueelliset markkinatutkimukset sekä neuvotteli edulliset ostoehdot teollisuuden kanssa. Yhteistyön hedelmät kypsyivät parhaiten elintarvikekaupassa, jossa K-ryhmä nousi 1970-luvun kuluessa selväksi markkinajohtajaksi lähes 40 prosentin markkinaosuudella.

SVL muutosten tiellä

SVL ryhtyi 1970-luvun alkupuolella muuttamaan Vähittäiskauppiasopiston kurssitarjontaa radikaalisti. Esimerkiksi opistolinja lakkautettiin vuonna 1971 ja painopiste siirtyi lyhytkestoisiin tietyn tavara-alan kursseihin. Vähitellen kävi selväksi, ettei liitto pysty kehittämään opistoa ajan vaatimusten mukaiseksi oppilaitokseksi. Niinpä vuonna 1975 K-instituutiksi nimetty opisto myytiin Keskolle.

Päinvastaisen liikkeen teki Keskossa vuonna 1960 perustettu Kaupan naiset -toiminta, joka vuonna 1973 siirrettiin SVL:n vastuulle. Vuoden 1978 alussa siitä tuli liiton kuudes jaosto nimellä K-kaupan naiset, ja sen tehtävänä oli toimia aktiivisesti asiakasrajapinnassa. Myös nuorisojaosto uudistui, kun se muutti vanhan ammattitietokilpailun Mestarimyyjä-kilpailuksi vuonna 1973. Mestarimyyjäkilpailusta kehittyi nopeasti nuorisojaoston kesäpäivien kohokohta, jonka järjestelyihin myös teollisuus ja muut yhteistyökumppanit osallistuivat aina täysipainoisesti. Vuonna 1978 jaoston nimi muutettiin nuorkillaksi.

Keskosta vähittäiskauppias

Rauta- ja maatalouskauppa olivat 1970-luvun alkaessa suuren murroksen kourissa, mistä syystä Kesko otti enemmän vastuuta niiden markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Vuodesta 1971 lähtien Kesko ryhtyikin perustamaan itse operoimiaan Rautakeskoja ja K-maatalouskeskuksia, joissa kaupasta huolehtivat pääasiassa kauppiaat. Vuonna 1977 perustettiin vielä K-rauta-myymäläketju. Keskon vähittäiskauppatoiminta herätti paljon keskustelua SVL:n piirissä, mutta mihinkään toimenpiteisiin eivät kauppiaat asiassa ryhtyneet.

Keskon rooli oli suuri myös käyttötavarapuolen uusien ketjujen perustamisessa. Lokakuussa 1971 avattiin ensimmäinen Citymarket Lahdessa, jossa Kesko toimi käyttötavarakauppiaana ja ruokapuolesta vastasi kauppias. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin urheiluvälineisiin keskittynyt Kesport-ketju, jonka kauppiaat eivät kuitenkaan liittyneet SVL:n jäseniksi, sekä K-kenkäkauppa-ketju, joka otti käyttöön K-kenkä-kilven. K-ryhmän ketjukokonaisuus täydentyi 1980-luvun puolella, kun perustettiin K-vaatehuone (1980) ja ostettiin Musta Pörssi (1984).