fbpx
Siirry sisältöön

K-kauppiaat 110

K-kauppiasliiton historiasivusto kertoo tiivistetysti vuosikymmenittäin K-kauppiasliiton ja K-kauppiaiden 110-vuotistaipaleen. Näiden sivujen tekstit pohjautuvat vuonna 2012 julkaistuun K-kauppiasliiton 100-vuotishistoriakirjaan K100, lukuun ottamatta 2010-lukua koskevaa tekstiä.


110 vuotta menestyksellistä K-kauppiasyrittäjyyttä

K-kauppiasliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Tampereen Palokunnantalolle kokoontuneet maakauppiaat päättivät aloittaa järjestäytyneen yhteistyön liiketoimintansa edistämiseksi ja etujensa ajamiseksi 11. elokuuta 1912. Maakauppiasliiton perustaminen vauhditti yksityisen vähittäiskaupan kehittymistä ja loi perustan myös K-ryhmän rakentumiselle, kirjoittaa K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg blogissaan.

Lue lisää

Poimintoja

Täältä löydät K-kauppiaiden ja K-kauppiasliiton 110-vuotishistorian merkkipaaluja vuosikymmenten varrelta.

Lue lisää

Johdanto

Vähittäiskaupan harjoittaminen oli Suomessa aina 1800-luvun puoliväliin asti kaupunkilaisten erityisoikeus, sillä kiinteiden kauppojen perustaminen maaseudulle oli lailla kielletty. Vaatimukset kaupan vapauttamiseksi kuitenkin voimistuivat. Maalaistavarain kauppa sallittiinkin jo vuonna 1842 ja suolan myynti vuonna 1856. Lopulta joulukuussa 1859 julkaistulla maakauppa-asetuksella sallittiin kauppojen perustaminen maaseudulla, kunhan ne sijaitsivat yli 50 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista.

Lue lisää

1910-luku

Kaupan alan monet epäkohdat kannustivat Maakauppias-lehden toimitusta ajamaan maakauppiaiden järjestön perustamista vuonna 1912. Tampereen Palokunnantalolla elokuussa 1912 pidetyssä kokouksessa Suomen Maakauppiasliiton (SML) perustaminen onnistui yli satapäisen osanottajajoukon ollessa asiassa yksituumainen.

Lue lisää

1920-luku

Kaupunkien kauppiaat heräsivät yhteistoimintaan kunnolla vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Eri vaiheiden jälkeen syntyi Suomen Vähittäiskauppiasliitto (SVL), jonka toiminta alkoi virallisesti 1.1.1921. SVL:n alkuvuosien toimintaa leimasivat liiton yhteiskunnallisen roolin etsintä sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoitus muiden liike-elämän järjestöjen kanssa.

Lue lisää

1930-luku

Suomen Vähittäiskauppaliitto otti vuonna 1933 ison harppauksen toimintansa kehittämiseksi. Heinäkuussa ryhdyttiin julkaisemaan yleisölehti Pirkkaa ja marraskuussa aloitti toimintansa liiton oma neuvontatoimisto. Syksyllä 1934 liitto perusti vielä oman mainonta- ja propagandatoimiston, jonka tehtäväksi tuli muun muassa uuden markkinointitempauksen eli Kaupan päivien järjestäminen.

Lue lisää

1940-luku

Toinen maailmansota syttyi syksyllä 1939. Sodan kuluessa kaikkiaan yli tuhat kauppiasta menetti kauppansa. Sodan vuoksi myös Savo-Karjalan Tukkuliikkeen toiminta kävi mahdottomaksi, mistä seurasi se, että kauppiaiden neljä tukkuliikettä yhdistyivät lokakuussa 1940. Syntyi Kesko Oy, joka aloitti toimintansa 1.1.1941.

Lue lisää

1950-luku

Suomen Vähittäiskauppiasliittoon (SVL) perustettiin 1950-luvun kuluessa kaupallisia jaostoja, joiden puitteissa kauppiaat saattoivat keskittyä pohtimaan oman tavara-alansa asioita. Ensimmäisenä asialla olivat maatalouskauppiaat, jotka perustivat jaoston huhtikuussa 1953.

Lue lisää

1960-luku

Vuonna 1965 Kesko uudisti K-kauppiasohjesäännön. Nyt Kesko edellytti, että kaikkien suomenkielisten K-kauppiaiden oli kuuluttava Suomen Vähittäiskauppiasliittoon. Kesti kuitenkin vuoteen 1973 asti ennen kuin liiton jäseninä oli vain K-kauppiaita.

Lue lisää

1970-luku

Suomen Vähittäiskauppiasliiton tärkein työ tehtiin 1970-luvulla piireissä ja jaostoissa, jotka toimivat K-hengen luojina ja liiton ”suorittavana portaana”. Jaostojen työssä korostui varsinkin markkinointityö, josta vastasivat piirien jaostotoimikunnat. Mitä paremmin toimikuntatyöhön osallistuneet K-kauppiaat tunsivat paikallisen kilpailutilanteen sekä osasivat tavarapelin ja hinnoittelun, sitä paremmin K-ryhmä menestyi kyseisen piirin alueella.

Lue lisää

1980-luku

Käyttötavarakaupan siirtyminen erikoisketjuihin johti 1980-luvun puolella siihen, että Suomen Vähittäiskauppiasliiton tekstiili- ja kenkäjaosto muuttui vuoden 1985 alussa erikoiskauppajaostoksi, jonka sisälle perustettiin jokaiselle tavara-alalle oma valtakunnallinen toimikunta. Ne vastasivat kaupan kehittämisestä koko maassa.

Lue lisää

1990-luku

Kilpailuvirasto kielsi K-ryhmän ruokakaupalta yhteismarkkinoinnin vuonna 1993. Ratkaisuksi löytyi K-ryhmän ruokakaupan jakaminen eri ketjuihin. Myös kilpailutilanteen kiristyminen ruokakaupassa vaati K-ryhmän aloittavan ketjumaisen toiminnan. Keskon ketju-uudistus merkitsi myös sitä, että Suomen Vähittäiskauppiasliiton oli muutettava organisaatiotaan. Vuonna 1995 liiton nimi muutettiin K-kauppiasliitoksi.

Lue lisää

2000-luku

Vuonna 2001 toteutettu ketju-uudistus oli K-ryhmässä suuri mullistus, sillä nyt kaupallisen toiminnan päätäntävalta siirrettiin K-kauppiasliiton ketjujohtokunnilta Keskon ketjuyksiköihin. Kauppiaiden horisontaalisesta yhteistyöstä siirryttiin vertikaaliseen ketjutoimintamalliin. Kauppiaat tekivät Keskon kanssa ketjusopimuksen, jossa sovittiin ketjun ohjausmallista, osapuolten vastuista ja muista yhteistyön ehdoista.

Lue lisää

2010-luku

Vuosikymmenen alkupuolta leimasi taloudellinen taantuma, ja kauppiaiden taloudellinen menestys oli vaisua. Vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla tuli voimaan kaksi lakimuutosta, jotka paransivat huomattavasti etenkin päivittäistavarakauppojen toimintaedellytyksiä: Kaupan aukioloajat vapautuivat vuoden 2016 alusta ja kaksi vuotta myöhemmin tuli voimaan uusi alkoholilaki. Vuonna 2015 K-ryhmän uuden strategian keskiöön nostettiin K-kauppiasyrittäjät ja kauppakohtainen liikeidea.

Lue lisää

Historia